Pääkirjoitus
Maahanmuuttajien työllistymisen esteistä hankalin on työnantajien ennakkoluulot, sanoo kotoutumiskouluttaja Maire I. Korhonen. Ennakkoluuloisuus ei kannata, sillä yrittäjät saavat asiakkailtaan hyvää palautetta maahanmuuttajien työllistämisestä (KS 27.11.).
Koillissanomissa kolme maahanmuuttajaa kertoi tarinansa, millaista on hakea töitä Kuusamosta ja Suomesta. Työnhaussa onnistuminen vaatii sitkeyttä, mutta onnistuminen on mahdollista.
Niin sanottuja maahanmuuttokriittisiä on tulijan kovin vaikea miellyttää. Jos maahanmuuttaja onnistuu työllistymään, hän vie työpaikan suomalaiselta. Muussa tapauksessa maahanmuuttaja on sosiaalituella elävä pummi.
Korhonen huomauttaa, että moneen kulttuuriin kuuluu vahvana osana ahkeruuden arvostaminen. Harva suomalainen on valmis tekemään viikossa sellaisia tuntimääriä, kuin mitä esimerkiksi etnisissä ravintoloissa tehdään.
Lisäksi moni maahanmuuttaja arvostaa työtä, joka ei kantaväestölle kelpaa. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat ovat hyvin edustettuina tietyillä matalapalkka-aloilla, kuten bussikuskeina. Moni koulutettu maahanmuuttaja ei pääse taitoaan vastaavaan työhön, koska Suomessa arvostetaan vain Suomessa annettavaa koulutusta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen on muistuttanut, että Suomi hyötyy työperäisestä maahanmuutosta. Samaa puhuu moni asiantuntija. Nuoren ja aktiivi-ikäisen väestön houkutteleminen harmaantuvaan Suomeen – ja Koillismaalle – on ainut keino parantaa nopeasti heikkenevää huoltosuhdetta. Maahanmuutto luo taloudellista toimeliaisuutta, joka ravitsee koko yhteiskuntaa.
Maahanmuuttajissa on yhtä lailla moneksi, kuten on kantasuomalaisissakin. Sosiaalisia ongelmia voidaan parhaiten ennalta ehkäistä suunnitelmallisella kotouttamisella. Tarve kuulua johonkin, tuntea itsensä hyödylliseksi on yhteinen kaikille ihmisille. Työ on parasta lääkettä kotoutumisen onnistumiseen.