Pääkirjoitus
Maaseudulla, Koillismaallakin, on tapahtunut valtaisa murros. Vielä 60-luvulla yksin Kuusamosta lähetti maitoa meijeriin lähes kolme tuhatta tilaa. Suoraan maasta eli lähes jokainen ohutta sivistyneistöä lukuunottamatta.
Pientilavaltainen maanviljelys joutui väistymään ja vuosikymmenten kuluessa Koillismaan maitotilojen määrä on painunut noin 170 tilan tienoille. Siitä huolimatta meijeriin lähetetty maitomäärä on säilynyt samana tai jopa hieman kasvanut.
Maatalous on teknistynyt ja muuttunut monen tuottajan mielestä byrokratian viidakoksi, johon verrattuna heinänteko on helppoa hommaa.
Maataloustuottajien keskusliitto (MTK) viestitti viime viikolla hallitukselle, ettei maaseudulta voi enää leikata. Hallitus valmistautuu ohjelmansa välitarkasteluun. Hallituksen ennakoidaan turvautuvan sekä veronkorotuksiin että menoleikkauksiin valtiontalouden tasapainottamiseksi.
MTK esittää kasvua edistäviä toimia ja maltillisia veroratkaisuja. Järjestön mukaan julkisia investointeja pitää suunnata maaseudulle: ruoan- ja uusiutuvan biomassaenergian tuotantoon, puurakentamiseen sekä näihin liittyvään infrastruktuuriin ja palveluihin.
Juuri julkistetun tutkimuksen mukaan useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että ruuantuotanto säilyy Suomessa jatkossakin. EU:n maatalousneuvottelut pitäisi saada päätökseen pikapuoliin. Sen jälkeen tiedetään, millä eväillä maataloutta harjoitetaan tämän vuosikymmenen loppuun.
Koillismaa nojaa edelleen vahvasti maatalouteen. Kuusamon Juuston (ent. Juusto Kaira) varaan on laskettu paljon. Juuri tällä hetkellä meijerin tulevaisuus näyttää valoisalta.
Sen sijaan alueen tuottajat kokevat olevansa kovilla. Jatkuva kustannusten nousu rassaa kannattavuutta.
Koillismaalla huolena on sukupolvenvaihdosten vähyys. Vaihdoksessa uuden sukupolven taakkana ovat päälle kaatuvat isot investoinnit. Ei ole harvinaista, että maatilaan pitää investoida jopa puoli miljoonaa euroa. Tuottajien henkiseen jaksamiseen on kiinnitettävä erityinen huomio.
Elinvoimainen maatalous on elävän maaseudun tae.