Pääkirjoitus
Kuusamossa oli 1 489 yli 74-vuotiasta vuonna 2011. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan heitä on lähes kaksikertainen määrä, 2 700, vuonna 2030.
Sama ikärakenteen muutos näkyy myös väestöllisen huoltosuhteen murroksessa. Alle 17-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 64 jokaista sataa työikäistä kohden vuonna 2011. Vuonna 2030 jokaista sataa työikäistä kohden Kuusamossa ennustetaan asuvan 107 vanhusta ja lasta.
Vanhusväestön määrän kasvaessa työikäisten määrän ennustetaan vähenevän yli neljänneksellä (- 27 %) vuoteen 2030. Käännekohta osui vuoteen 2006. Sen jälkeen eläköityvien määrä on ollut suurempi kuin työelämään tulevien nuorten määrä.
Taivalkoskella ja Posiolla vastaavan kehityksen on ennakoitu olevan vielä nopeampaa ja murroksen vielä syvemmän. Kehityskulku on edessä koko maaseutu-Suomessa.
Tilastojen luomasta tulevaisuudenkuvasta pitää käydä asiallinen poliittinen keskustelu. Syyllisiä tilanteeseen ei ole, sillä kukaan ei ole saanut valita syntymävuottaan. Keskimäärin ihmisten avuntarve kasvaa nopeasti 75 ikävuoden jälkeen.
Huoltosuhteen kehittymiseen voi vaikuttaa nopeasti vain muuttoliikkeellä, mikä on ollut meille epäedullinen viime vuodet. Erityisesti nuorten aikuisten poismuutto on ollut runsasta. Heitä vie kohti suurempia kaupunkeja opiskelu- ja työmahdollisuudet.
Kuusamo on aloittanut kunnianhimoisen kaupunkistrategian, jolla pyritään luomaan tuhat uutta työpaikkaa vuoteen 2021. Jos tässä onnistutaan, muuttuu ikäjakauma ennusteita helpommaksi myös palvelujen järjestämisen ja rahoittamisen kannalta.
Maahanmuuton lisääminen on toinen keino, josta Kuusamossa juuri nyt keskustellaan. Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi ovat esimerkkejä maista, jotka ovat suuresti hyötyneet siirtolaisuudesta – lieveilmiöistä huolimatta.
Nurkkakuntainen ajattelu ei edistä yhteistä hyvää. Maailma ja sen muutos ei aukene oman ulko-oven portailta toljottamalla. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja elämän joka saralla.