"Maa­kun­ta tar­vit­see pa­luu­muut­ta­jia" – Seit­se­män tähden liik­kee­seen liit­ty­nyt Antti Lasanen kuu­lut­taa po­li­ti­koin­nin sijaan enem­män­kin aitoa yh­teis­työ­tä yli puo­lue­ra­jo­jen

Antti Lasasen mukaan maakunnasta opiskelemaan lähtevät nuoret pitäisi saada palaamaan. Nuorille pitäisi luoda houkuttelevaa yritystoimintaa, joissa he voisivat näyttää osaamisensa.
Antti Lasasen mukaan maakunnasta opiskelemaan lähtevät nuoret pitäisi saada palaamaan. Nuorille pitäisi luoda houkuttelevaa yritystoimintaa, joissa he voisivat näyttää osaamisensa.
Kuva: Erkki Ahola

– Lapin maakunta tarvitsee koulutettuja paluumuuttajia, posiolainen kansanedustajaehdokas Antti Lasanen sanoo.

Lasanen liittyi kansanedustaja Paavo Väyrysen perustamaan Seitsemän tähden liikkeeseen, jonka listoilta hän on siis ehdokkaana Lapista.

– Perussuomalaisten leiriinkin olin pyrkimässä, mutta Lapin osalta lista oli jo täyttynyt kun kyselin listoille pääsemistä, Lasanen sanoo.

Lasanen, sai kipinän yhteisten asioiden hoitamiseen 11 vuotta sitten, jolloin hän oli yhtenä puuhaamassa Posiolle Ryhmä 2008 -liikettä.

– Politikoinnin sijaan kuuluttaisin enemmänkin aitoa yhteistyötä yli puoluerajojen. Lapin haasteet ovat kovat, ja enemmänkin pitäisi keskittyä asioiden hoitamiseen asioina, ja uusien avauksien tekemiseen kuin poliittiseen ärhentelyyn, Lasanen sanoo.

– Maakunnasta opiskelemaan lähteville nuorille pitäisi luoda kotimaakuntaan ja heidän synnyinpitäjiinsä houkuttelevaa yritystoimintaa, jossa he pääsisivät näyttämään osaamistaan.

– Esimerkiksi matkailun toimialalla on paljon mahdollisuuksia, joista koulutetut nuoret voisivat saada töitä, jos heidät vain saataisiin innostettua palaamaan. Koulutetut nuoret ovat todella iso voimavara.

Puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi kouluttautunut Antti Lasanen opiskelee tällä hetkellä kaivosinsinööriksi, ja toimii vanhemman panostajan kurssilla parhaillaan Sodankylässä.

Viikot Sodankylässä viettävä Lasanen piipahti kotimaisemissaan viikonloppuna ja vastasi Koillissanomien vaalikysymyssarjaan.

1) Miten saadaan rahat riittämään vanhustenhoitoon ja mihin ne kohdennetaan?

– Tuen ikääntyneiden kotiasumista tutussa ympäristössä hoitosuunnitelmilla. Kolmas sektori ja työttömien uudelleen koulutus ovat muun muassa kulukurin avaimet. (työtön maksaa jopa 2000 euroa/kk, hoitajana 4000 euroa/kk sivukuluineen)

2) Millaisia muutoksia kaivoslakiin pitää tehdä?

- Kaivoslakia en muuttaisi heti vaan keskeisintä olisi selkiyttää alan kokonaissääntely paremmin toimivaksi. Esimerkiksi viiden vuoden kuluessa olisi saatava varmuus luvituksen vaikutuksista lähialueineen.

Kaavaillun kaivosveron tilalle edistän suurteollisuutta koskevaa raaka-aineensiirtoveroa jalostusvähennyksellä.

3) Miten uudella sote-lailla turvataan paikalliset palvelut?

– Tuleva sote-sääntely toteutunee monimuotoisena, jolloin esimerkiksi Posiolla on pohja nykyisille paikallispalveluille.

4) Mitä sinä teet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?

– Itse olen ottanut huomioon ilmastonmuutoksen kaikessa tekemisessäni yli 20 vuotta, myös metsänhoidossa. Autoni on vähäpäästöinen diesel. Ympäristötekniikan yliopisto-opintoja minulla on yli 50 opintopisteen verran.

5) Miten perhevapaat pitäisi jakaa vanhempien kesken? Mitä mieltä olet kotihoidontuesta?

– Perhevapaiden jako tulee jättää perheiden asiaksi, kotihoidontuki on tarpeellinen erityisesti maalla, kukaan muu ei voi korvata vanhempien syliä ja hoivaa ensimmäisinä elinvuosina.

6) Pitääkö yritystuet lopettaa kokonaan?

– Ei kaikkea. Yritystuki on viivästettyä verotusta, jolla turvataan toiminnan starttivaihe sekä se on muun muassa syrjäisten alueiden kuljetustuki.

7) Pitääkö porojen vapaa laidunnusoikeus säilyttää Koillismaalla?

– Alalla jo toimivien elinkeinonharjoittaminen ei saa vaarantua. Paine aitaamisen voi kuitenkin lisääntyä.

8) Pitääkö syrjäkylät pitää asuttuna ja jos, niin miten?

– Mahdollisuuksien mukaan. Kylien arvo on edelleenkin yhteisöllisyydessä, tekemisissä ja naapuriavun muodoissa, esimerkkinä oma osallisuuteni Kuloharjussa kylätaloineen. Kyläaktiivien toimintaa kannattaisi tukea esimerkiksi materiaalilahjoituksina. Kylän vetovoimaisuus ratkaisee sen, jääkö asuinpihapiirejä tyhjilleen tulevaisuudessa?

9) Millaisena näet Koillismaan tulevaisuuden?

– Kahtiajakoisena. Koillismaan vahvuuksia ovat puunjalostus, merkittävät luonnonresurssit ja sijainti, mikä mahdollistaa muun muassa matkailun kehittymisen. Koillismaalaisen yhteistyön tulisi kuitenkin tiivistyä ja antaa sijaa uusille ilmiöille. Yrittäviin paluumuuttajiin tulisi panostaa.

10) Kannatatko uutta kansallispuistoa Korouomaan? Mitä mieltä olet Korouomasta matkailu/retkeilyalueena?

– Korouoma on erityinen retkeilyalue ja sillä olisi paikkansa kansallispuistoverkostossa. Kunnan tulisi ensiksi harkita investointia talvimatkailuun Korouomassa ja Riisitunturilla. Myös retkeilyreittirakenteiden tuntuva parantaminen tulisi toteuttaa melko nopeasti.

Antti Lasanen

Seitsemän tähden liike.

Kansanedustajaehdokas.

Syntynyt Rovaniemellä metsälautakunnan sihteerin ja Mustavaaran kaivoksen työmiehen perheeseen Veitikanharjulla.

Asunut Posiolla yli 30 vuotta.

43-vuotias.

Puunjalostustekniikan diplomi-insinööri, kaivosinsinööriopiskelija, vanhemman panostajan kurssilla parhaillaan Sodankylässä.

Viimeksi toiminut asentajana Kevitsan rikastamolla ja tuotantoporaajana Kevitsan kaivoksella.

Ystäväkirja Antista

Perheellinen. Avioitunut vuonna 2000 Espoossa.

Harrastuksena 20 vuoden perehtyneisyys raskaan teollisuuden nykytekniikkaan Saksan teollisuusmessuilla Hannoverissa.

Viimeinen suuri oppikirja, Rock fracture and blasting: theory and applications.

Tulevaisuuden haaveena on Lappi works, työtä ja toimeentuloa teollisen mittakaavan uusista start up -toiminnoista pohjoisessa Suomessa.

Vaalibudjetti: 3000 euroa ennen yrityslahjoituksia.

”Sivukylien arvo on edelleenkin yhteisöllisyydessä, tekemisissä ja naapuriavun muodoissa, esimerkkinä oma osallisuuteni Kuloharjussa kylätaloineen. Kyläaktiivien toimintaa kannattaisi tukea esimerkiksi materiaalilahjoituksina. Kylän vetovoimaisuus ratkaisee sen, jääkö asuinpihapiirejä tyhjilleen tulevaisuudessa?”
”Koillismaan vahvuuksia ovat puunjalostus, merkittävät luonnonresurssit ja sijainti, mikä mahdollistaa muun muassa matkailun kehittymisen.”
”Lapin maakunta tarvitsee koulutettuja paluumuuttajia.”
Ilmoita asiavirheestä