Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, tammikuussa 2018, on äänestetään maakuntavaltuuston kokoonpanosta. Kipakkaa keskustelua Pudasjärvellä maakuntaseminaarissa käytiinkin siitä, kuinka maakuntavaltuustossa taataan pitkien välimatkojen kuntien etujen ajaminen.
Maakuntajohtaja Jussi Rämet uumoili, että kooltaan uusi maakuntavaltuusto tulisi olemaan 72 valtuutettua. Tämänhetkisten tietojen mukaan kiintiöpaikkoja ei olisi, vaan koko alueen äänioikeutetut päättäisivät valtuuston kokoonpanon.
Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen arvioi, että yhteistyötä tarvitaan, jotta kasvukeskusvetoisessa valtuustossa saadaan oma ääni kuuluviin.
– Yksi tai kaksi maakuntavaltuutettua on Pudasjärvelle realistinen tavoite. On tehtävä yhteistyötä muiden pitkien etäisyyksien kuntien kanssa, jotta saadaan joukko, joka pystyy yhteisiä tavoitteita ajamaan, Timonen sanoi.
Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo korosti elinkeinoelämän tarpeiden ja kuntalaisten mielipiteen huomioimista uudistustyössä. Riittävän veropohjan säilyttäminen vaatii hänen mukaansa vireää elinkeinoelämää.
– Elinkeinollinen näkökulma on näin osittain myös kansalaisen näkökulma, hän kuvaili.
Kuntalaisen rooli uudessa maakunnassa on Revon mukaan moninainen. Kuntalainen on samalla vaaleissa päättäjä, maakunnan järjestämien palveluiden asiakas sekä päätöksien ja niistä seuraavista toimista koituvien hyötyjen ja haittojen kohde. Kuntalaisen on päästävä osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon. On tärkeää myös miettiä, miten asiakas löytää oikean palvelun ja parhaan mahdollisen palveluntuottajan. Palveluiden laadun valvontaan on myös kiinnitettävä erityistä huomiota.
Huolta aiheuttaa, se kuinka ylimaakunnallisuutta toteutetaan.
– Miten maakuntarajat ylittävä toiminta onnistuu? Elinkeinoelämän näkökulmasta esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen ei katso maakuntarajoja, Repo pohti.
Elinkeinoelämälle välttämättömät ihmisten, tiedon ja tavaroiden liikkumiseen liittyvät päätökset on tehtävä yhteistyössä. Tutkimuksessakin on huomioitava elinkeinoelämän tarpeet.
– Niin sanotun tietoinfran pirstaloituminen huolettaa. Lisäksi on huomioitava, että logistiikan ja tieinfran kehittäminen vaatii yhteistyötä, Repo lisäsi.
Maakunnan väliaikaishallinnon on tarkoitus astua puikkoihin jo heinäkuussa, ja sote-palveluiden järjestämisvastuun ja muiden alueellisten tehtävien tulisi siirtyä jo ensi vuoden alusta maakuntien kontolle. Omassa kommenttipuheenvuorossaan Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen sanoi, että ei usko vielä tuolloin tapahtuvan mitään kovin suurta muutosta, ja painotti uudistuksen vetäjien vastuuta.
– Uskon, että mennessä kuntapalvelut eivät ehdi muuttua yksityisen tuottamiksi, eli tuskin mitään radikaalia muutosta lähipalveluihin on tulossa. On luottamus- ja virkamiehien tehtävä varmistaa, ettei kauheaa kaaosta pääse syntymään. Timonen arvioi.
Palveluiden keskittämiseen ja sitä kautta kustannussäästöjen saamiseen Timonen suhtautui pääosin optimistisesti. Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on kaupungille tuttua, sillä onhan mallia toteutettu jo vuodesta 2010 Oulunkaaren kuntayhtymän puitteissa. Timosen mukaan kaikkia palveluita ei alueella tarvitse olla saatavilla, mutta kaikkea ei myöskään voida lähteä kasvukeskuksista asti hakemaan.
– Kaikkien palvelujen perään ei kannata itkeä, mutta peruspalvelut on ehdottomasti säilytettävä, eikä pitkien etäisyyksien kunnassa voida kaikkia, pieniäkin palveluita lähteä muualta hakemaan, Timonen pohtii.
Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, ja ne koskevat erityisesti rahoitusta. Osa kunnan rahoituksesta siirtyy maakunnille. Tällä hetkellä arvio on, että verotuottoja leikattaisiin vajaa 12,5 prosenttia ja yhteisövero-osuuttakin roimasti..
– Rahoituskuvio on se joka meillä ei ole faktisesti tiedossa. Monenlaisia, erilaisia laskelmia olen nähnyt, ja osa niistä näyttää meidän kannalta hyvältä ja osa ei, Timonen latasi.
Timosen mukaan kuntien tehtävien karsiminen on tarpeellista, ja hän suhtautuu luottavaisin mielin siihen, että kunnilla säilyy riittävä rahoituspohja lakisääteisten tehtävien täyttämiseen ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen.
– Näen tässä paljon mahdollisuuksia, Timonen summasi.