Pääkirjoitus
Maaseutu ja maalaisuus ovat muuttuneet valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Menneinä vuosikymmeninä maalainen otti leipänsä maasta. Nykyään maalaisuus on enemmänkin elämäntapavalinta, sillä varsin pieni vähemmistö maalla asuvista saa toimeentulonsa alkutuotannosta. Posiolla alkutuotannosta saa leipänsä noin viidennes, Taivalkoskella 15 prosenttia ja Kuusamossa reilusti alle kymmenesosa. Suurin osa maaseudun ihmisistä käy töissä kaupungeissa tai kuntakeskuksissa.
Maatilojen koot ovat kasvaneet, mutta samalla työtekijöiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Nykyisillä maatiloilla on käytössä korkeata teknologiaa.
Yhä merkittävämpi osa maaseutuasumista on niin sanottujen kakkoskotien määrän lisääntyminen. Ilmiö on kansainvälinen, ei yksin suomalainen, niin kuin usein virheellisesti ajatellaan.
Akatemiaprofessori Pertti Alasuutarin mukaan vapaa-ajan asumisen suosio ja maalle muutto perustuvat ihmisten vaurastumiseen ja haluun irrottautua arjen rutiineista sekä mielikuviin maalaisromantiikasta.
Kuusamossa vapaa-ajan asuntoja on lähes yhtä paljon kuin varsinaisia asuntoja, lähes 7 000. Myös Posiolla vapaa-ajan asuntoja on varsin runsaasti. Tutkimusten mukaan mökkeilyn viehätys perustuu kaikkialla maailmassa samoihin asioihin: ihmiset haluavat irrottautua arjesta. Mökkeily on yksi turismin muoto.
Mökkiläiset ovat keskimääräistä paremmin toimeentulevia. Usein he ovat myös keski-ikäisiä, koska nuorilla juuri työelämään tulleilla ei ole mökkiin vielä varaa.
Kun otetaan huomioon mökkien käyttöaste ja mökkiläisten määrä jaetaan Kuusamossa tasaisesti ympäri vuoden, niin kaupungissa on koko ajan noin 4 000 asukasta yli virallisen väkiluvun. Kuusamossa on perustettu mökkiläistyöryhmä, jonka on tarkoitus lisätä vuoropuhelua mökkiläisten suuntaan.
Suunta on oikea, sillä mökkiläisten merkitys kasvaa edelleen tulevina vuosina. Heidän mielipiteensä pitää tulla kuulluksi.