Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) seuraa suomalaisten suhtautumista maaseutuun. Tuoreen Maamerkit-barometrin mukaan usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena.
MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Ensimmäisen Maamerkit-barometrin Sitra toteutti syksyllä 2009.Tutkimus paljastaa myös, että 38 prosenttia vastanneista kokee itensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi.
Maaseudulla tuntuu siis olevan nostetta suomalasten keskuudessa ja yhä useampi olisi valmis muuttamaan maalle. Varsinkin kaupunkilaisnuoria kiinnostaa maaseutuyrittäjyys. Koillismaan kaltaiselle maaseutualueelle maaseudun arvostuksen nousu on tietysti mukavaa kuultavaa, mutta valitettavasti arjen realiteetit ovat monesti aivan toista kuin unelmat ja toiveet.
Maaseudun vetovoiman pitäisi näkyä myös maaseutupolitiikassa. Maaseudun hyvinvointimerkitys suomalaisille sekä vihreän talouden mahdollisuudet juuri ja juuri tunnistetaan, mutta konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimenpiteet laahaavat jälkijunassa. Maaseutua kehitetään edellen enemmän maaseudun tarjonnan kuin suomalaisten kysynnän näkökulmasta.
Polttavimpia kysymyksiä maaseudun elinvoiman parantamisessa ovat tietysti työpaikat. Ilman työtä maaseudulle muuttaminen ei juuri ole mahdollista ja uusia asukkaiden houkutteleminen maaseudulle kaatuu usein juuri työpaikkojen puuttumiseen. Maaseudulla pitäisikin toteuttaa maaseutuelinkeinoja ja palveluja, jotka viime vuosikymmeninä on ajettu alas, täysin uudelta pohjalta. Lähtökohtana voisi olla vaikkapa se, että tietoliikenneyhteydet olisivat koko maassa, myös maaseudulla, nykypäivän vaatimuksia vastaavat. Sen jälkeen maaseudulle voi houkutella vaikkapa yrittäjäksi, johon halukkuutta tuntuu olevan.
Maaseudun kehittämisessä tarvitaan uutta luovaa ajattelua ja kokonaan uusia toimintamalleja, sillä alas ajetut palvelut, kuten kaupat, postit ja koulut tuskin koskaan maaseudulle palaavat. Sellaiseen muuttoryntäykseen maalle tuskin kukaan enää uskoo.