Toiveet Maaningan tuulipuiston syntymisestä jäivät elämään, kun tuulivoimala-alue saatiin mukaan maakuntakaavaan selvitysalueena.
Maaningan tuulipuisto on Kuusamolle taloudellisesti tärkeä. Jos tuulipuisto toteutuu alkuperäisessä laajuudessaan, se olisi 300 miljoonan euron investointi, joka työllistäisi rakennusaikana 300 henkilötyövuotta. Kaupungille saisi tuulimyllyistä noin 300 000 euroa kiinteistöveroa vuosittain. Maapohjan omistaja Kuusamon yhteismetsä saisi alueesta vuokratuloa.
Alunperin Maaninkavaaraan suunniteltiin 70 myllyn puistoa, joka jauhaisi sähköä 40 000 talouteen. Kuten tuulivoimapuistoissa usein käy, on laajuutta jouduttu pienentämään eri syistä. Tällä hetkellä suunniteltu laajuus on 61 myllyä.
Maaningan tuulipuisto on merkittävä osa Kuusamon tavoitetta luoda tuhat uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Työpaikkojen luominen on ainoa kestävä keino lisätä kaupungin elinvoimaa, väkilukua ja korjata väestön ikärakennetta.
Posion ja Kuusamon rajalle, lähelle Riisitunturin kansallispuistoa suunniteltua tuulipuistoa on arvosteltu maisemahaitasta ja porotaloudelle aiheutetusta haitasta. Harvoin, jos koskaan, millään elinkeinolla on pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Hyötyjä ja haittoja joudutaan puntaroimaan rinnakkain. Tässäkään tapauksessa vastaukseksi ei riitä, että tuulipuiston olisi hyvä sijaita ”jossain muualla”. Se olisi pään panemista pensaaseen ja käytännössä tarkoittaisi 300 miljoonan investoinnin hylkäämistä.
Tuulivoiman lisärakentaminen ei ole kuusamolaisten idea, vaan kansallisesti asetettu tavoite, joka pohjaa Suomen velvoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.
Myllyjä näkyy jatkossa yhä enemmän Suomessa. On katsojan silmässä, ovatko ne haitta vai symboli uuden ajan energiataloudesta. Kannattaa muistaa, että toisin kuin kaivoksista, tuulimyllyistä ei jää pysyvää jälkeä maastoon. Kun myllyt joskus vuosikymmenten päästä tulevat käyttöikänsä päähän, ne puretaan ja maisema palaa entiselleen.