Ensimmäiset tuulimyllyt kohoavat hyvää vauhtia Lohirannan eteläpuolelle. Kauas näkyvät nuokin, vaikka ne ovat paljon pienempiä kuin ne n. 70 jättimyllyä, joita suunnitellaan Riisitunturin kansallispuiston kupeeseen.
Maaningan tuuliteollisuusalue olisi melkoinen kolaus Rukan matkailulle. Hyvästi Erämaa-Kuusamo-brändi. Välkkyvät siivet ja valot laajalla alueella huitoisivat matkailijat muualle luonnonrauhasta nauttimaan ja revontulia kuvaamaan. Tervemenoa matkailueurot.
Huonosti on paikka harkittu. Kuusamon Yhteismetsällä on parempia tuulipuistopaikkoja Etelä-Kuusamossa useampiakin. Tiedän asian hyvin, sillä kuulun metsäammattilaisryhmään, joka veroluokitti Kuusamon metsät 1990-luvun alussa.
Strategisesti ajatellen Riisitunturin kansallispuistomaiseman pilaaminen saattaa aiheuttaa yhteismetsälle arvaamattomia vahinkoja. On nähtävissä, että seuraava hallituspohja on puna-vihreä. Entäs jos pääministeri Rinne tai joku muu vastuuministeri lähtee hiihtelemään Rukan hangille? Maaningan tuulipuiston välkyntä pistää silmään viimeistään Riisillä piipahtaessa.
Ministerillä on tietysti aina mielessä, mistä valtion entistä tyhjempään kirstuun saataisiin täytettä.
No, aatemaailmansa mukaisesti ajatus kulkeutuisi tietysti mehtäporvarien maaomaisuuksiin.
Tulisi mieleen, pitäisikö kansallismaisemaa pilaavia myllyjäkin voimallisemmin verottaa.
Asialle pantaisiin selvitysmies. Tämä lukisi Eljas Savolan Kuusamon Isojaon historian. Sieltä metsäasioita ymmärtävälle selviää pian, että koko yhteismetsän saantoperuste - etenkin tuulivoimabisnestä ajatellen - on perin heikko. Selviäisi, että valtio on lahjoittanut kuusamolaisille Suomen kansan yhteistä metsäomaisuutta n. miljardin markan edestä hyvin kyseenalaisin perustein. Saantoperusteena on 8 sukupolvea sitten ollut 19 vuoden aika, jolloin kuusamolaiset olivat vartioivinaan enimmäkseen sangen rauhallista rajaa Ruotsin ja Venäjän välillä. Senaattia harhautti avokätiseen maanluovutukseen mm. Maanmittausylihallitus, joka väitti, ettei Yhteismetsästä kertyisi tarpeeksi tuottoa edes siitä koituvien kulujen kattamiseen.
Todellisuudessa YM tuottaa noin 90 toimihenkilön vuosipalkkaa vastaavan rahamäärän! Jakoperustelaskelmissa metsämaan tuotoksi määrättiin vain 1 kuutiometri hehtaarille, kun nyt sen tiedetään olevan todellisuudessa lähempänä neljää. Eipä ihme, että hehtaareja siirrettiin kuusamolaisten nimiin viljalti.
Puuhakas pääministeri laittaisi tietysti hallintokoneiston jauhamaan, jotta virheellisin perustein Kuusamon savolaisille aikoinaan annettu lahjoitus oikaistaisiin. Aluksi kansallismaiseman pilaavalle tuulivoimalle pantaisiin yhteismetsän tulojen osalta 100 % vero. Tähdennettiinhän YM-lakia sorvattaessa moneen kertaan, että yhteismetsä perustetaan vain metsänhoidollisia asioita varten. Samalla yhteismetsän verotusta korjattaisiin muutenkin oikeudenmukaisempaan suuntaan, vaikkapa 70 prosenttiin.
Vanha viisaus tietää: Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Etelä -Kuusamolta ne myllytkään eivät niin silmään pistäisi.