Maa­nin­kaan tuu­li­voi­ma­lat 2020-lu­vul­la – tuu­li­puis­toon jopa 60 voi­ma­laa

Käylän yleisötilaisuuteen osallistuivat muun muassa Eero (vas.) ja Pertti Kallunki sekä Tuija ja Reijo Pesonen. Taustalla Mika Flöjt.
Käylän yleisötilaisuuteen osallistuivat muun muassa Eero (vas.) ja Pertti Kallunki sekä Tuija ja Reijo Pesonen. Taustalla Mika Flöjt.
Kuva: Mikko Häme

Maaningan tuulivoimalahankkeen arvioidaan toteutuvan 2020-luvulla. Parhaassa tapauksessa rakentamaan voitaisiin päästä ehkä vuonna 2019.

Kyse on suuresta investoinnista. Jos hanke toteutuisi suurimmillaan eli 60 voimalan puistona, puhutaan noin 400 miljoonan euron sijoituksesta.

Näin kertoi Ari Soininen EPV Tuulivoimasta Käylässä tiistai-iltana tuulivoimalahankkeen esittelytilaisuudessa. Yhtiön omistaa 20 suomalaista energiayhtiötä ja niiden tarkoituksena on rakentaa tuulivoimalapuisto omaan käyttöön.

Hankealueen pinta-ala on kaikkiaan 3 700 hehtaaria ja sinne on tarkoitus rakentaa joko 60 tai 45 tuulivoimalaa. Tuulivoimalahanke olisi toiminnassa 50 vuoden ajan. Suurin osa voimaloista sijoittuisi Kuusamon yhteismetsän maille.

Käylän Korpihoville oli kerääntynyt muutamia kymmeniä henkilöitä. Samassa pöydässä istuneet veljekset Eero ja Pertti Kallunki sekä Tuija ja Reijo Pesonen olivat tulleet paikalle mielenkiinnosta.

Kallungit asuvat Kallunginniementiellä, josta on lähimmille suunnitelluille myllyille matkaa noin 20 kilometriä. Veljekset olivat mukana jo vuosi sitten pidetyssä ensimmäisessä alustavassa tilaisuudessa.

– Ei meillä ole oikeastaan mitään hanketta vastaan, ollaan yhteismetsän osakkaita.

Pesoset puolestaan asuvat Patoniemellä, josta lähimmälle myllylle tulee matkaa linnuntietä 6-7 kilometriä.

– Ei ole kantaa puolesta tai vastaan. Myllyt eivät ehkä näkyisi meille.

Paikalla olleista Mika Flöjt totesi, että tuulivoimalat muuttaisivat Kitkan alueen kansallismaisemaa ja maisemakuvaa eikä Posio voisi mainostaa esimerkiksi Riisitunturin kansallispuistoa erämaisena kuten ennen.

Kitkan rannalla Holtinniemellä, Tolvaa vastapäätä asuva Pekka Ojala vastasi Flöjtille, että kun menee kaksi kilometriä järvelle, näkyy Lohirannan tuulipuisto ja Rukan valot. Kansallismaisema on rakennettu jo kymmeniä vuosia sitten.

Pentti Kurvinen puolestaan esitti, että tuulivoimalapuistoon ei rakennettaisi suunniteltuja siivellisiä myllyjä vaan tuuliruuveja. Niistä ei syntyisi ääntä ja ne olisivat täysin kotimaisia. Hänelle kuitenkin vastattiin, että nyt puhutaan eri kokoluokan investoinneista.

”Ei ole kantaa puolesta tai vastaan.
Ilmoita asiavirheestä