Pääkirjoitus
Pohjois-Pohjanmaan liitto arvostelee opetus- ja kulttuuriministeriötä oppilaiden näkökulman unohtamisesta lukiouudistuksessa. Liitto haluaa, että kunnilla on jatkossakin merkittävä päätösvalta koulutuksen järjestämisessä.
Lukiouudistusta on viety eteenpäin lähinnä valtiontalouden silmälasien läpi katsellen. Uudistuksella tavoitellaan säästöjä, joilla tasapainotetaan valtion alijäämäistä budjettia. Suunnitteilla on lukioverkoston merkittävä karsinta.
Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa ministeriötä maakunnan erityispiirteistä. Oulun seudulla asuu suhteellisesti eniten lukioikäistä väestöä Suomessa. Sen lisäksi maakuntaan kuuluu laaja ja harvaan asuttu maaseutu, johon Koillismaa lasketaan.
Koillismaalla ensimmäisenä oman lukion sai Kuusamo 1950-luvulla. Suuri oli riemu ensimmäisten ylioppilaiden kirjoittaessa lukiosta vuosikymmenen lopussa. Sitä ennen ylioppilaaksi mielivien oli ollut pakko lähteä opintielle Ouluun tai kauemmas. Tämä katkaisi monen lahjakkaan nuoren opintien.
Kuusamon jälkeen oman lukio pystytettiin Taivalkoskelle (1968) ja Posiolle. Lukioilla on merkittävä vaikutus kotikuntansa henkiseen elämään ja peruskouluopetuksen järjestämiseen. Pienissä lukioissa peruskoulun opettajat opettavat lukioissa ja päinvastoin. Jos lukio katoaisi, vaarantuisi myös perusopetus.
Opetusministeriöstä on viestitty, että lukioverkon karsinta keskittyy sinne, missä lukioita on tiheässä eli eteläiseen Suomeen. Tämän mukaan pitkien välimatkojen Pohjois-Suomi saisi pitää lukionsa. Liiton huoli ja huomautus silti on aiheellinen.
Ministeriössä on ymmärrettävä, että lukio on tasa-arvokysymys: ilman lähilukiota maaseudun nuorten mahdollisuudet opillisen sivistykseen kaventuvat merkittävästi. Kaikissa perheissä ei ole taloudellista mahdollisuutta lähettää nuorta kaupunkiin opintielle, eivätkä kaikki nuoret ole henkisesti valmiita muuttamaan kotoaan 16 vuotiaana.