Eduskunta linjaa yhteiskunnan peruspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta, kun se syksyn aikana uusii postipalvelulain EU:n postidirektiiviä vastaavaksi. EU: tavoitteena on vapauttaa postipalvelut kilpailulle.
Koillismaan tapaiselle harvaanasutulle maaseudulle uudistus on pulmallinen. Suurten, tiheään asuttujen kaupunkien postinjakelusta varmasti syntyy kova kisa, mutta tappiollinen haja-asutusalueiden jakelu ei uusia markkinoille pyrkiviä yrityksiä kiinnosta.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei eduskunta voi laatia lakia, jolla pakotettaisiin jakeluyhtiöt jakamaan postia kaikille kansalaisille viitenä päivänä viikossa. Kermankuorinnan estäminen ei onnistu ainakaan helposti, koska EU ei anna kirjata viiden päivän jakeluehtoa kansalliseen lakiin. Muita laatuehtoja lakiin on kuitenkin mahdollista kirjata.
Postinjakelu on haasteellisessa tilanteessa. Perinteinen kirjeposti vähenee ja siirtyy vauhdilla verkkoon. Esimerkiksi sähköiset laskut yleistyvät kaiken aikaa. Osoitteellisten lähetysten määrä on laskenut yhdeksän prosenttia tämän vuoden alussa verrattuna vuoteen 2008. Tämä tarkoittaa vuositasolla 200 miljoonaa jaettavaa vähemmän.
Itella ennakoi kirjepostin määrän vähenevän jatkossa dramaattisesti. Itellan toimitusjohtaja Jukka Alho arvioi Kauppalehden haastattelussa kesällä, että kirjepostista katoaa neljännes viidessä vuodessa. Jos näin käy, postinjakelubisneksestä katoaa valtava rahamäärä. Kun kirjepostin määrä laskee, paineet yksikköhinnan nostamiseen kasvavat.
Alhon mukaan Itella siirtää tällä hetkellä taajamista haja-asutusalueille toista sataa miljoonaa euroa vuodessa, millä on pidetty yhtenäinen hintataso koko maassa. Jatkossa tätä siirrettävää rahaa ei ole, Alho arvioi. Käytännössä tämä saattaa johtaa kaksihintajärjestelmään, jossa kaupunkiseutujen kirjehinnat laskevat ja maaseudun nousevat.
Eduskunnan on syksyn aikana löydettävä malli, jolla se turvaa postipalvelujen rahoituksen koko maassa. Postipalvelut ovat peruspalveluja, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus.
Postipalvelut pystytään, jos eduskunta niin haluaa, turvaamaan erillislailla. Norjassa valtio ostaa postilta kannattamattomat haja-asutusalueiden palvelut. Tätä parempi vaihtoehto voisi olla tasausrahasto, johon kaikki alan yritykset velvoitetaan maksamaan rahaa. Raha kohdennettaisiin lakisääteisten postipalvelujen järjestämiseen.