Pääkirjoitus
Puhdas vesi ja puhdas maa. Molemmista arvioidaan tulevan pulaa jo lähimpien vuosikymmenten aikana.
Sitran teettämän selvityksen mukaan 2080-luvun Suomi on lämpimämpi ja harmaampi. Suomen ilmasto on lämmennyt noin kuudella asteella ja tammikuun keskilämpötila on arviolta 12 astetta nykyistä korkeampi.
Suomen keskilämpötila vastaa Unkarin ilmastoa ja sademäärä on yhtä suuri kuin Englannissa 2000-luvun taitteessa. Suomen maatalouteen on tullut uusia viljelykasveja, mutta myös uusia kasvitauteja. Maailmanlaajuisten ruokayhtiöiden lisäksi korostuu paikallinen ruuantuotanto ja huoltovarmuus.
Maataloudessa katse pitää kääntää riittävän kauas. Sitran raportti ja monet muut tutkimukset osoittavat, että suomalainen maatalous on tulevaisuuden ala. Jos suomalainen ruuantuotanto päästetään rapistumaan, tulevat sukupolvet siitä meitä soimaavat.
Maahenki Koillismaalla pitää turvata ja tehdä maatalousammatit houkutteleviksi nuorille. Maatalouden tutkimus ja kehittämisprojektit eivät ole yhteiskunnan rahan tuhlaamista, vaan tarpeellisia investointeja kohti tulevaa.
Koillismaalla monella tilalla mietitään parasta aikaa jatkoa. Maataloustuotannossa suunta on ollut kohti suurempia ja suurempia yksiköitä, mikä on vaatinut tuottajilta mittavia investointeja.
On käynyt ilmeiseksi, etteivät kaikki tuottajat halua pistää miljoonia kiinni uusimpaan tekniikkaan, esimerkiksi robottinavetoihin, turvatakseen ammattinsa jatkon.
Maataloustuottajien Posion yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Lehtiniemi nosti esiin merkittävän asian puolustaessaan keskikokoisten maatilojen elinkelpoisuutta (KS 22.4). Noin viisikymppiset viljelijät jatkavat mieluusti töitä 15-30 lehmän tiloillaan.
Koillismaalla kartoitetaan, millaisin keinoin keskikokoisten tilojen elinvoima voidaan turvata ilman miljoonainvestointeja. Monimuotoisen maatalouden säilyttämiseen kannattaa panostaa.