Mahdollisuuksia maaseudulle, niitä tarvitaan ja myös kaupungin tasolla on asioita edistettävä. Kaupungilla on sijoitusyhtiö, jonka ensimmäisenä kohteena on ollut vaikeuksissa kamppaileva Kuusamon Juusto. Kuusamossa kamppailee vaikeuksissa moni muukin yritys, osan niistä menestys on oleellisesti kytköksissä Kuusamon Juustoon. Ei niin, että näiden yritysten toiminta olisi riippuvainen Kuusamon Juustosta vaan toisin päin eli Kuusamon Juuston toiminta on erittäin riippuvainen näiden yritysten menestyksestä, olemassa olon jatkuvuudesta ja kilpailukyvystä. Kyseessä on kuusamolaiset maitotilat.
Maito tulee lehmästä, juustoa tehdään maidosta ja ilman maitoa ei tehdä juustoa. Siltä osin asia on selvä kuin pläkki. Työssäni ProAgrian asiantuntijana olen saanut kohtuullisen kokonaiskuvan maitotilojen tilanteesta Kuusamossa. Meillä on useita nuoria maitotilayrittäjiä, joilla on kiinnostusta investoida rakentamiseen navettarintamalla eli lisätä lypsykarjansa päälukua eli lisää lehmiä, lisää maitoa, lisää juustoa. Mutta epävarmoissa olosuhteissa tarvittaisiin kannustusta ja konkreettista tukea. Tässä olisi oiva tilaisuus kaupungilla tehdä jotain.
Seuraavaa ajatusta saa aivan vapaasti hyödyntää jaa toivottavasti hyödynnetään. Investointien helpottamiseksi olisi mahdollista perustaa vakuusrahasto, josta myönnettäisiin investoijille lisävakuuksia edullisemman rahoituksen tai rahoituksen saamisen edellytysten täyttymiseksi. Tälle sijoitukselle tulisi ”korkoa” ihan mukavasti, jos sen avulla investoinnit pääsevät muuttumaan suunnitelmista toteutuneiksi. Visioidaanpa seuraavaa; Kuusamoon rakennetaan 8 uutta isoa lypsykarjanavettaa, jokaiseen 80 lisäpaikkaa nykyiseen verraten. Tästä tulee maitoa vähintään 5 120 000 miljoonaa litraa lisää jalostettavaksi, juustoksi muutettuna 512 000 kiloa juusto.
Ja sitten se iloisesti kaupungin kassaan kilisevä eurovirta, näistä investoinneista valmistumishetkellä ja avustusten maksun jälkeen on pääomana kiinteistöissä vähintään 6 500 000 miljoonaa euroa eli 65 000 euroa kiinteistöverotuloa ensimmäisenä vuonna ja jatkossa 10% edellisvuotta pienempi summa eli kahdenkymmenen vuoden päästä vielä 7 902 euroa, kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä yli 700 000 euroa.
Lisäksi vuosittain Kuusamossa syntyisi 320 sonnivasikkaa lisää jatkokasvatusta varten eli yhden keskimääräisen nykyaikaisen nautakasvattamon verran, lomittajien työpaikkoja säilyisi, koneurakoitsijoille olisi lisätöitä ja kenties jokunen maataloustyöntekijä saisi työpaikan ja monta muutakin myönteistä asiaa voisi seurata ja säilyä.