Kuusamon edellisen kaupunginjohtajan Timo Halosen väitöstutkimus todistaa maineen tärkeän merkityksen kunnille. Jos kunnalla tai alueella on hyvä maine, se houkuttelee puoleensa asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita.
Halosen mukaan paikkakunnan sisäinen henki on keskeisin menestystekijä. Asia on hyvin looginen tarkemmin ajateltuna. Jos paikkakunnan asukkaat itse arvostavat kotiseutuaan, kertovat siitä hyviä asioita ja suosittelevat kotikuntaansa ystävilleen, kiirii hyvä kello kauas.
Ja paha kello kiirii vielä kauemmas. Jos taksikuski erehtyy ihmettelemään matkailijalle, miksi ihmeessä tämä on vaivautunut saapumaan tällaisen loukkoon, on matkailijan lomatunnelma pilalla saman tien. Jokainen kuntalainen vastaa osaltaan kotikuntansa maineesta. Kriittinen saa ja pitää olla, mutta omille nilkoille on turha pissiä.
Sanonnan mukaan brändi voidaan tehdä, imago rakentaa, mutta maine ansaitaan. Maineen saavuttaminen on vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen työ. Maineen voi menettää hyvinkin lyhyessä ajassa.
Kuusamolla ja Rukalla on perinteisesti hyvä maine. Tästä kertoo muun muassa liike-elämän halu liittää näitä paikannimiä omiin yritysnimiinsä. Kuusamosta löytyy iso joukko Kuusamo ja Ruka alkuisia yrityksiä.
Maineenhallinta on taitolaji. Siitä saatiin Kuusamossa muistutus Juomasuon kaivoskiistan yhteydessä. Matkailuväki oli painavin perustein kaivosta vastaan ja käytti julkisuutta hyväkseen kertoakseen mahdollisen kaivoksen haitoista. Julkisuuden miekka on kaksiteräinen. Samalla kun rummutettiin kaivosta vastaan, luotiin paikkakunnan matkailun ylle kriisitunnelmaa.
Tänä syksynä valtuuston päätettäväksi menevässä yleiskaavassa on rajattu kaivostoiminnan ulkopuolelle matkailun ja luonnon kannalta tärkeimmät alueet. Asian hoitaminen pois päiväjärjestyksestä on maineenhallintaa. Jatkuvasti vellova kaivoskeskustelu söisi ajanmittaan Kuusamon (matkailu-)mainetta.