Posion Suolijärvien säännöstelyn haittojen lieventämistä ajamaan saatetaan perustaa vesistönsuojeluyhdistys. Aihetta pohjustettiin lauantaina kunnantalon parituntisessa keskustelutilaisuudessa, jossa asukkaat jatkoivat kriittistä keskustelua aiheesta.
Tilaisuuden toinen kokoonkutsuja, Lehtiniemen kylällä mökkeilevä Vesa J. Ruokamo vilautti jo yhdistykselle luonnostelemiaan sääntöjä.
Yhdistyksen tarkoituksena olisi niiden mukaan edistää ”vesistöjen elinvoimaisuutta sekä parantaa vesi- ja ranta-alueiden kelpoisuutta asumiseen, virkistykseen ja muuhun käyttöön”. Sääntöjen sisällöstä päättää yhdistys kokouksessaan.
Haittojen lievennyspyrkimykset etenevät samaan aikaan viranomaisteitse.
Kunta pyysi talvella Ruokamon käynnistämän kuntalaisaloitteen tuloksena Lapin ely-keskukselta haittojen arvioimista. Selvityksen aloituskokous pidetään 7. kesäkuuta Rovaniemellä.
Kokouksessa kuntaa edustavat kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi ja kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Antti Hämeenniemi, ovat myös alueen asukkaita. He korostivat lauantain keskustelussa maltillista etenemistä.
- Lähestytään säännöstelijää Pohjolan Voimaa rakentavassa hengessä. Paras tulos saadaan neuvottelemalla. Käytetään joukkovoimaa, mutta ei kovaa hyökkäilyä, Hämeenniemi sanoi.
- Vesistö on yhtiön käytössä lupien kautta. Ongelma on pysyvä, ja siitä on vaikea päästä eroon. Kunnalla on tehtävä kuitenkin kaikki, mitä tehtävissä on.
Hämeenniemi ja lehtiniemeläinen Paavo Mursu sanoivat voimayhtiötä nykyisin hyvin yhteistyöhaluiseksi. Mursu nosti hattua mökkiläisille haittojen esiin nostamisesta. Kuitenkin asiat ovat hänen mielestään pääsääntöisesti hyvin.
Kun Mursu kertoi pelkäävänsä, että yhdistys mollaa järveä ja sen mahdollisuuksia, Ruokamo pyysi Mursua yhdistyksen hallintoon ja tuomaan tämänkin näkemyksen mukaan. Mursu kieltäytyi.
Ruokamo myönsi itse olevansa hyvin kriittinen säännöstelyä ja voimayhtiötä kohtaan. Hänen lisäkseen keskusteluprosessia on ollut käynnistämässä Lehtiniemessä mökkeilevä Eija Ukkola, joka esitteli tilaisuudessa vedenkorkeuden vaihtelun haittoja seikkaperäisesti.
Yli-Suolijärvessä suurin sallittu vuosivaihtelu on 2,4 metriä ja Ala-Suolijärvessä 3,0 metriä.
Kommenttipuheenvuoron pitänyt Lapin luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Anna Bagge sanoi, että tärkein lievennystoimi järvialueella olisi alarajan nostaminen. Se parantaisi vedenlaatua, sillä järvet ovat kovin matalia.
Vedenlaadun ja virkistysarvon on koettu heikentyneen varsinkin viime vuosina sattuneiden useiden vähävetisten kesien aikana.
Kesällä 2018 veden vähyyteen oli vaikuttamassa lumien sulamisen nopeuden ja kesän kuivuuden lisäksi se, että keväällä 2018 yhtiö tyhjensi Suolijärvet alarajoille Jumiskon voimalaitoksen remonttia varten.
Keskustelutilaisuudessa toivottiin, että yhtiö olisi tehnyt laiskanläksynsä ja osaisi varautua viisaammin 2020-luvun alussa, kun voimalaitoksella on seuraava iso remontti.
Paavo Mursu arveli vähävetisyyteen voivan vaikuttaa se, että säännöstelyä ohjataan Tampereelta asti.
Voimala ja sen teho
Posion Suolijärvien ja Sallan Isojärven vesistöalueen vettä käyttävä Jumiskon voimalaitos käynnistyi vuodenvaihteessa 1953-1954. Voimala sijaitsee Kemijärven puolella 8,5 kilometrin päässä Posion rajasta.
Laitos sijaitsee kallion sisässä, ja vesi putoaa koneistoon 96 metriä korkeammalta vinotunnelia pitkin. Vesireitillä järvialueelta voimalalle on tunneleita 7,5 kilometriä.
Voimala tuottaa Pohjolan Voiman mukaan sähköä vuodessa 90 GWh (gigawattituntia eli miljoonaa kilowattituntia.)
Vertailu: Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan yksi tuulivoimala Suomessa tuotti viime vuonna sähköä keskimäärin noin 8,4 GWh.
Kuusamon Maaningan tuulivoimapuiston vuosituotannoksi on arvioitu vähintään 500-600 GWh.