Pääkirjoitus
Koillismaan hirvikannassa on suuria alueellisia vaihteluja, mikä näyttää korostuvan erityisesti Kuusamossa. Kuusamossa kaatoprosentti jäi historiallisen alhaiseksi, kun alle 80 prosenttia lupahirvistä saatiin kaadettua. Taivalkoskella ja Posiolla kaatoprosentit olivat korkeita, yli 95 prosenttia.
Kuusamon kaatoprosentista voi vetää sen johtopäätöksen, että lupia myönnettiin alueelle liikaa. Tulevana syksynä lupia tulisi myöntää hiukan maltillisemmin, mutta poistumaa pitäisi olla tihentymä- ja talvehtimisalueilla, Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Nurmi sanoi (KS 20.1.2016).
Hirvikannan sopivasta koosta väännetään lähes vuosittain. Keinulaudassa on kaksi päätä. Toisella puolen ovat hirvien aiheuttamat metsä- ja liikennevahingot, joiden pitäisi olla mahdollisimman pienet. Toisaalta hirvikannan pitää olla tuottavan metsästyksen kannalta riittävän suuri ja rakenteeltaan terve.
Hirvivahinkojen suurin suma oli vajaat kymmenen vuotta sitten, vuosina 2007-2008. Sitten kantaa karsittiin kovalla kädellä. Saalista tuli ja metsästäjät olivat tietysti tyytyväisiä. Nyt näyttää siltä, että seuraavina vuosina metsästäjien kannattaa tyytyä pienempään saalismäärään Kuusamossa.
Metsätuhot keskittyvät tyypillisesti hirvien talvehtimisalueille. Niistä ei koskaan päästä kokonaan irti, ne kuuluvat normaaliin luonnon kiertokulkuun.
Liian pieneksi hirvimäärää ei auta päästää valahtamaan, sillä toipuminen kestää pitkään. Varttuneemmat metsästäjät muistavat 90-luvun alkupuolen, jolloin elettiin monta laihaa vuotta.
Hirvikolareita ehkäisevistä hirvinauhoista on saatu eri puolilla Suomea hyviä kokemuksia. Teiden varsille vedettävä keltainen nauha on halpa, yksinkertainen ja varsin tehokas keino. Tutkimusten mukaan keltainen nauha saa hirven hidastamaan vauhtia tai jopa pysähtymään. Nauhoja kannattaa asentaa riskipaikoille myös Koillismaalla.