Kaatumisesta johtuvien tapaturmien määrä kasvaa moninkertaiseksi liukkailla kevättalven keleillä. Kaatumisriskiä voi itse pienentää esimerkiksi jalkinevalinnalla, oikealla kävelytavalla sekä pitämällä lihakset ja luuston kunnossa.
– Harrasta liikuntaa. Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu edesauttavat pystyssä pysymistä, kertoo fysioterapeutti Anne Norri.
Kaikki tasapainoa kehittävät liikuntalajit ovat erityisen hyviä ja edesauttavat pystyssä pysymistä.
– Hiihtäminen, metsässä liikkuminen, trampoliinilla hyppiminen. Myös tasapainolaudalla harjoittelu tekee oikein hyvää. Jos on syksyn kulkenut marjametsässä, on keho saanut harjoitusta ja pystyy paremmin oikaisemaan itsensä tilanteessa, jossa jalat meinaavat lähteä alta.
Kehon koordinaatio kehittyy liikuntamuodosta riippumatta.
– Kun vain liikkuu, on tasapaino aina parempi, kuin jos harrastaisi pelkkää kanavahyppelyä kotisohvalla.
Ulos lähtiessä tulee varusteet valita kelin mukaan.
– Liukuesteet kengän pohjaan tai nastakengät. Tuki kävellessä vähentää liukastumisen vaaraa eli potkukelkka, rollaattori tai Esla-kelkka kaveriksi. Kävelysauvoistakin on vähän apua, mutta oikein liukkaalla nekin tahtovat luistaa alta.
Liukkaimmilla keleillä Norri suosittelee ennemmin sisäliikuntaa. Lenkkeilemään ei kannata lähteä.
Oikea kävelytekniikka jäisellä tiellä on ennen kaikkea hidas. Kiire ei saa olla.
– Hidasta hiihtoa eteenpäin. Spedehän se aikoinaan näytti, miten hiihtelemällä ja hiissaamalla pysyy parhaiten pystyssä. Ennakointi on tärkeää, pitää katsoa sopiva kulkureitti.
Turvallista kaatumistapaa voi harjoitella etukäteen. Sillä vähentää joitain tyypillisiä liukastuessa tulevia vammoja ja vähentää liukastumispelkoa.
– Älä ota kaatuessa kädellä vastaan, vaan laita kädet kehon etupuolelle kippuraan. On parempi kellahtaa pyöreästi selälleen, kuin koko painolla ranteen päälle.
Leuka pitää painaa tiukasti rintaan, ettei pää retkahda taakse ja kolahda jäähän. Liukastuminen voi aiheutttaa aivotärähdyksen tai pahimmillaan kallonmurtuman.
Suomalaisille sattuu vuosittain lähes 390 000 kaatumista ja liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärinhoitoon, kertoo Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. Jokaisena talvikuukautena noin 20 000 suomalaista loukkaantuu ulkona liukastumisen seurauksena.
Lievien vammojen lisäksi kaatumiset ja liukastumiset aiheuttavat runsaasti vakavia vammoja, kuten murtumia, nivelten sijoiltaanmenoja ja päävammoja, joista voi seurata pitkäaikaista haittaa.
Liukastumisia sattuu aikuisille kaikissa ikäryhmissä lähes yhtä paljon. Kaatumisten määrä lisääntyy huomattavasti iän myötä ja iäkkäille kaatumisen seurauksena syntyvät vammat ovat yleensä vakavampia kuin nuoremmilla. Yleisimmin kaadutaan kotona tai kodin piha-alueella, mutta noin 20 prosenttia vakavista kaatumisista sattuu julkisilla liikennealueilla.
Jalankulkijan kannalta vaarallisin keli on, kun jäisen pinnan päälle sataa kuivaa pakkaslunta tai kun jään pinnalle muodostuu vesikalvo jään sulaessa.