Oliko pakollisesta matematiikan ylioppilaskokeesta järkevää luopua? Kysymys herää väistämättä, kun tarkastelee lukiolaisten matematiikan osaamisesta tehtyä tutkimusta. Sen mukaan lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, ovat opintojensa päättyessä matemaattisissa taidoissaan keskimäärin yhdeksäsluokkalaisten tasolla. Lukiolaisista 13 prosenttia jätti matematiikan kirjoittamatta.
Matematiikan osaamisella on kysyntää. Oulun yliopiston aloituspaikoista pitkä matematiikka on on valintaperuste 93 prosentille aloituspaikoista.
Pitkän matematiikan opinnot ennustavat lähes varmaa paikkaa yliopistossa. Pitkän matematiikan kirjoittaa vuodessa 10 000 nuorta, mikä on sama määrä kuin pitkää matematiikkaa painottavien aloituspaikkojen määrä yliopistossa.
Ehtimiseen painotetaan, kuinka Suomen kaltainen pieni maa voi ylläpitää hyvinvointinsa vain huippuosaamisella. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen loi pohjan Nokian ihmeelle ja Suomen nousulle 90-luvun lamasta. Matematiikkaan perustuvasta ohjelmoinnista on tullut lähes kansalaistaito.
Matematiikan opiskeluun liittyy paljon turhaa mystiikkaa. Usein sanotaan oppiaineen olevan liki mahdotonta omaksua, jos ei ole ”matikkapäätä”. Toki taipumukset auttavat oppimisessa, mutta matematiikka on oppiaine, jossa sitkeys ja määrätietoinen työ ovat avain onneen. Myytti matematiikan vaikeudesta syntyy siinä, että matematiikassa taidot kertautuvat jo opitun päälle. Jos murrosiän tuiskeessa yläkoulussa läksyt ovat jääneet huonolle, saattaa lukiolaisnuorelle jäädä erheellinen luulo, ettei pysty oppimaan.
Miten houkutella lapset ja nuoret matematiikan pariin? Kuusamossa yläasteen valinnaisaineet painottuvat taito- ja taideaineisiin sekä kieliin. Tärkeitä kaikki, mutta miksi matemaattisia aineita ei tarjota, vai eikö niitä kysytä? Matemaattisten taitojen alamäkeen on puututtava.