Pääkirjoitus
Kuusamolaiset nuoret pärjäsivät mainiosti matematiikan oppimistulosten vertailussa. Keskustan kouluista Nilon oppilaat pärjäsivät oppiaineessa selvästi valtakunnan keskitasoa paremmin. Torangin koulun oppilaat olivat taidoiltaan keskitasoa. Rukan koululla matematiikkaa osattiin hieman muuta maata heikommin.
Matematiikan osaamista arvioitiin keväällä toteutetulla valtakunnallisella kokeella. Kokeeseen osallistuivat kaikkien koulujen yhdeksäsluokkalaiset.
Nilon koulun hyvien oppimistulosten takana olevat seikat eivät yllätä. Matematiikassa on panostettu pienryhmäopetukseen, johon pääsevät tukea tarvitsevat. Tästä hyötyvät myös edistyneet.
Rukan koulun heikompi tulos voi selittyä pienellä otannalla. Kun oppilaita on vähänlaisesti, voivat eri vuosiluokkien erot olla suuria.
Kouluja vertailtaessa kannattaa pitää mielessä, että tutkimusten mukaan suurin lapsen koulumenestystä korreloiva asia on äidin koulutustausta. Mitä korkeammin koulutettu äiti on, sitä paremmin lapsi tilastollisesti pärjää koulussa. Suhteessa suurempi osa korkeasti koulutetuista asuu taajamissa kuin maaseudulla, mikä näkyy Rukan koulun kaltaisten maaseutukoulujen tuloksissa.
Suomalaisen koulujärjestelmän vahvuus on se, että peruskoulut ovat edelleen melko tasaväkisiä keskenään. Koulutuksen laadusta ja tasavertaisuudesta on pidettävä kiinni, sillä korkea koulutustaso on pienen maan paras kilpailuvaltti.
Matematiikka on äidinkielen lisäksi niitä kivijalka-aineita, joiden merkitys on erityisen suuri jatko-opintojen kannalta. Matematiikan opetukseen kannattaa panostaa. Rukan koululla ilahduttavaa oli se, että asenne matematiikan opiskeluun oli samalla tasolla muun maan kanssa.
Asenne matematiikan opiskeluun on vähintään yhtä tärkeä kuin oppimistulokset. Matematiikka on aine, jossa ei ole oikotietä onneen, mutta kovalla työllä pääsee korkealle. Hokemaa huonosta matikkapäästä ei pidä viljellä kenenkään oppilaan tai opettajan.