Pääkirjoitus
Lentoliikenteeseen nojautuvat pohjoisen matkailukeskukset ovat huolissaan lentokenttiensä ja lentoliikenteensä tulevaisuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriö on polkaissut pystyyn työryhmän, jonka on määrä laatia Suomeen lentoliikennestrategia ensi vuoden loppuun mennessä.
Lapin maakuntajohtaja ja Posion entinen kunnanjohtaja Mika Riipi toi julki epäilyksensä työryhmän työn luonteesta. Työhön osallistuneelle Riipille jäi viimeisimmästä kokoontumisesta tarkoitushakuinen jälkimaku: ”Tilaisuus näytti suoraan sanottuna siltä, että järjestävä taho oli jo tehnyt valmiiksi linjauksia, joille sitten meidän alueiden edustajien piti keksiä perusteluja.”
Riipin kritiikki kohdistui suunnitelmiin, joiden mukaan pohjoisen lentokentät, Kuusamo mukaan lukien, muutetaan sesonkiluonteisiksi. Toisin sanoen Kuusamon kenttä olisi avoinna vain parhaimpien matkailusesonkien aikana ja muun ajan suljettuna.
Pohjoisten lentokenttien toiminnan supistaminen olisi myrkkyä matkailun kasvunäkymille ja samalla Pohjois-Suomen tulevaisuudelle. Saavutettavuus on yksi matkailun peruspilareista.
Lentokenttien vaikutusta on tarkasteltava laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta kuin valtionyhtiö Finavian. Kenttä voi olla Finavialle tappiollinen, mutta kentän kokonaistaloudellinen vaikutus yhteiskuntaan on siitä huolimatta myönteinen.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) korosti matkailun kasvupotentiaalia ja sen suurta työllistävää merkitystä matkailuseminaarissa syyskuussa: ”Matkailu on paljon isompi juttu kuin yleensä oivalletaan. Ja se voi hyvin jatkossa olla vielä selvästi tätäkin isompi juttu, kunhan osaamme fiksusti tarttua edessämme oleviin suuriin mahdollisuuksiin.”
Ministerin sanoihin on helppo yhtyä. Saman ymmärryksen pitää yltää myös liikenneministeriöön, jotta valtiovalta ei leikkaisi matkailun kasvulta siipiä.