Melko pientä mutta talvimatkailun kannalta tärkeää työntekijäryhmää koskevat työehtosopimukset saatiin aikaiseksi juuri joulun alla. Noin 1 300:lla hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työntekijällä on nyt kaksivuotinen sopimus.
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kuvaa neuvotteluja haasteellisiksi, mutta ilmapiiriltään rakentaviksi. Se takaa hänen mukaansa hyvän neuvotteluilmapiirin myös jatkossa.
Hyvän ilmapiirin kestävyyttä testataan jo helmikuussa, sillä lähes 90 000:n ravintola-, hotelli-, kylpylä ja huvipuistotyöntekijän työehtosopimus päättyy maaliskuussa. Rönni-Sällinen ei halua arvioida, kuinka vaikea vääntö on edessä. Halua pikaiseen sopuun tukee matkailualan vahva kasvu, mutta kiperiä kysymyksiä riittää neuvottelupöytään.
– Matkailualalla on pulaa pätevistä työntekijöistä. Alan houkuttelevuutta haittaavat pätkä- ja silpputöiden runsaus sekä liian pienet palkat. Kyllä kevään neuvotteluissa rahastakin puhutaan.
PAM neuvottelee alan sopimuksista Matkailu- ja ravintolapalvelualan työmarkkinajärjestön (MaRa) kanssa. Siihen kuuluu noin 2 800 jäsenyritystä. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi on hyvillään sitä, että vaikka neuvottelut olivat pitkät, hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualoille saatiin sopimukset ilman lakon uhkaa.
– Nämä työntekijät toimivat tärkeissä tehtävissä. Monen talvimatkailualueen juuret ovat nimenomaan hiihtokeskuksissa, joiden ympärille on sitten syntynyt muuta toimintaa.
Lappikaan ei ala etukäteen arvailla, miten helposti sopimuksiin päästään, kun pöydällä ovat kymmenien tuhansien matkailualan työntekijöiden työehdot. Liittojen sujuvalle yhteistoiminnalle on kuitenkin saatu hyvä pohja.
Kotimaan lumiloma häviää usein hintavertailussa Turkin tai Kreikan tarjonnalle. Timo Lappi sanoo, että pohjoisen kohteet ovat alkaneet kiinnostaa siitä huolimatta yhä enemmän myös suomalaisia. Lappi vetää nyt kesälläkin, vaikka silloin parasta matkailusesonkia vietetäänkin järvi- ja rannikko-Suomessa.
Tilastokeskuksen mukaan Lapissa yöpyi tammi–lokakuussa runsaat 2,4 miljoonaa matkailijaa. Vuodessa kasvua on saatu nelisen prosenttia. Suomalaisia yöpyjiä oli noin 1,3 miljoonaa ja ulkomaalaisia 1,1 miljoonaa. Eniten vieraita saatiin Saksasta, Ranskasta ja Britanniasta. Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen ei osaa varmasti sanoa, joko työvoimapula jarruttaa Lapin matkailun kasvua.
– Yrityksillä on jo vuosien ajan ollut vaikeuksia saada tarpeeksi työvoimaa huippusesonkeihin. Kasvua on, mutta emme tiedä, kuinka paljon suurempaa se olisi, jos työvoimaa olisi helposti saatavilla.
Suurin pula Lapissa on Kärkkäisen mukaan kokeista ja tarjoilijoista, mutta myös esimerkiksi kerrossiivoojia joudutaan etsimään kansainvälisin työpaikkailmoituksin.
Suuri työllistäjä
Matkailutoimialoilla työskentelee Suomessa 29 000 yrityksessä yli 140 000 ihmistä.
Alan työvoiman määrä kasvoi 46 prosenttia vuosina 1995–2017.
Vientiin rinnastettava matkailutulo on noin 4,6 miljardia euroa. Se on suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti.
Matkailuun kulutettiin Suomessa toissa vuonna 15 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.
Ulkomaisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Suomessa vieraili vuonna 2017 noin 8,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa.
Suomeen saapui eniten matkailijoita Venäjältä. Seuraavina ovat Saksa, Britannia, Ruotsi ja Kiina.
Kahdenkymmenen suurimman lähtömaan joukossa kasvua edellisvuoteen kertyi eniten Belgiasta, Australiasta, Alankomaista, Espanjasta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Kiinasta.
Lapin matkailun vahva kasvu jatkui vuoden 2018 aikana jo neljättä vuotta peräkkäin.
