Mies joka myy Suomea ulkomaalaisille, viettää kesälomansa Taivalkoskella ihailemassa hillojen kypsymistä.
– Tosin tällä kertaa piti ottaa noin 9 000 askelta ennen kuin parin desin astia täyttyi marjoista, toteaa Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen.
Hän on mies, joka kokee tekevänsä työtä koko Suomen puolesta, sillä matkailu tuo työtä sinne, missä sitä ei muuten ole. Matkailuteollisuus on myös kolmanneksi suurin palveluvientiala Suomessa.
Suomen matkailulla menee tällä hetkellä hyvin ja se tietään hyvää myös Koillismaalle. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapui kesäkuussa reilu miljoona matkustajaa, joista 90 prosenttia tuli ulkomailta. Matkat lisääntyivät viime vuodesta peräti viisi prosenttia.
Matkailu on elänyt Suomessa jo pitkään noususuhdannetta ja suunta näyttää jatkuvan. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat viime vuonna 1,3 prosenttia kokonaismäärän ollessa 6,8 miljoonaa.
Virkkunen haluaa puhua matkailuteollisuudesta, koska matkailu ei ole enää mitään näpertelystä.
– Suomessa matkailun osuus bruttokansantuotteesta on 2,6 prosenttia, kun vastaava luku Ruotsissa on 2,7.
Suomi houkuttelee nykyään matkailijoita muun muassa siksi, että meillä on erilaiset sääolosuhteet kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Vaikka me suomalaiset tuskailimme viime kesänä helteittemme kanssa, italialaisten mielestä täällä oli loisto-olosuhteet.
Maamme koetaan myös turvalliseksi maaksi, mutta sitä Virkkunen toppuuttelee ylikorostamasta.
– Meillä on paljon sellaista, mitä ei muualta Euroopasta löydy. Tähän saakka ongelmana on ollut, ettemme itse aina ole nähneet ja tajunneet luonnon kauneutta ja sen arvoja, koska ne ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä.
Kuusamossakin sveitsiläinen pyöräilijäryhmä ihasteli ja kuvasi kauan ilmiötä, jota he aikaisemmin eivät olleet nähneet: ihmisiä matonpesupuuhissa. Riitti siinä turisteilla ihmettelemistä.
Matkailusta on tulossa hyvää vauhtia Suomen elinkeinoelämän yksi merkittävistä tukipilareista. Matkailu on jo nyt kolmanneksi suurin palveluvientialoistamme ja se on kasvanut moninkertaisesti enemmän kuin muut.
Siitä kiitoksen ja kunnian Virkkunen antaa ennen kaikkea matkailuyrittäjille, jotka ovat hakeneet ennakkoluulottomasti kansainvälisillä markkinoilla vahvaa roolia.
– Nostan korkealle hattua niin Rukalle kuin Syötteelle. Ne ovat pystyneet muuntautumaan ajan hengen mukaisesti.
Rukan ympäristöohjelma on alan edelläkävijä, ja nyt kun Iso-Syötteellä sijaitsevan Kuukasjärven hotelli vielä rakennetaan hirrestä, ei parempaa ympäristön kannalta voisi olla.
Eurooppa on Suomen matkailun kivijalkamarkkina, sillä yli puolet yöpymisistä tulee Euroopan unionin alueelta, aasialaisten yöpymisten osuus on 16 prosenttia.
Maantieteellinen sijaintimme EU:n itäisimpänä maana, lähimpänä Aasian ja Venäjän markkinoita on Suomelle merkittävä markkinavaltti. Se luo kuitenkin myös riskin, jonka vuoksi on tärkeää jatkaa määrätietoisesti vahvaa markkinoilla oloa EU-maissa ja Yhdysvalloissa.
– Mitä kauempaa meitä katsoo, sitä pienemmältä me näytämme.
Paavo Virkkunen korostaa matkailun kehittämisessä yhteistyön merkitystä. Visit Finland on jakanut markkinoinnissa Suomen neljään suuralueeseen, jotka ovat Helsingin seutu, Lappi, Järvi-Suomi sekä rannikko ja saaristo. Suomalaiset matkailuyrittäjät ovat oppineet ajan saatossa myös verkostoitumaan.
– Jokaisella alueella on omat erikoispiirteensä ja valtavasti potentiaalia houkutella kasvavia matkailijamääriä. Suuralueet luovat perustan vahvalle matkailupalveluiden ja -tuotteiden tarjonnalle sekä vetovoimaisten brändien rakentumiselle. Meiltä löytyy kaikkea urbaanista pöhinästä täydelliseen erämaan rauhaan.
Visit Finland on tehnyt ennakkoluulotonta markkinointia kansainvälisillä kentillä. Kun Suomi valittiin maailman onnellisimmaksi maaksi, se lähti hakemaan onnellisuusoppaita ympäri Suomen.
– Hakemuksia tuli 350, joista kymmenen valittiin. Kun videot jaettiin maailmalle, tuli 6 500 hakemusta ihmisiltä, jotka halusivat tulla Suomeen tapaamaan maailman onnellisimpia ihmisiä.
