Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö kasvoi yli 20 prosenttia vuonna 2017, kertoo Suomen valtion Business Finland -byroo tiedotteessaan.
Vuonna 2017 Suomeen tehtiin 8,3 miljoonaa matkaa. Rahaa käytettiin noin 500 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin vuotta aiemmin. Eniten rahaa käyttävät kiinalaiset matkailijat, yli 1 200 euroa vierailua kohden. Kaikkiaan ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen viime vuonna 4 miljardia euroa vientiin rinnastettavaa matkailutuloa.
Venäläisten matkat Suomeen lisääntyivät 17 prosenttia ja kiinalaisten matkat jopa 63 prosenttia. EU-maista matkoja tehtiin 4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Yli puolet kiinalaisten, japanilaisten ja eteläkorealaisten vierailuista on enintään yhden yön vierailuja. Sen sijaan Keski-Euroopassa asuvista matkailijoista yli 80 prosenttia viipyy Suomessa vähintään kaksi yötä. Runsas neljännes kaikista yöpymistä on lomamatkalaisten yöpymisiä.
– Matkailu Suomeen saavutti uuden ennätyksen, jota siivitti ennennäkemätön kansainvälinen mediahuomio. Pohja kasvulle on luotu vuosikymmenten saatossa kehittämällä laadukasta matkailutarjontaa; laadusta emme voi nytkään kasvun ylläpitämiseksi tinkiä.
Suurin rahanlähde olivat venäläiset, joita on eniten. Keskimäärin matkailija käyttää Suomessa 318 euroa matkaa kohden.
– Matkailijamäärien kasvu tuo mukanaan myös epätoivottuja ilmiöitä ja huippusesonkina meilläkin alkaa kantokyky olla yksittäisissä kohteissa saavutettu. Kehittämällä matkailua vastuullisesti ainutlaatuinen luontomme, kulttuuriympäristöt sekä matkailusta elävät paikallisyhteisöt huomioiden pysymme nousujohteisella mutta kestävällä kasvun uralla, sanoo Business Finlandin Visit Finland -viraston johtaja Paavo Virkkunen.
Business Finlandin ynnäysten mukaan matkailualoilla työskentelee jopa 5,5 prosenttia Suomen työvoimasta, noin 140 000 henkilöä. Matkailu työllistää erityisesti nuoria. Työllistävin ala on ravitsemistoiminta, jolla työskentelee noin puolet matkailutoimialojen työvoimasta. Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2,5 prosenttia. Muihin teollisuudenaloihin verrattuna matkailu on suurempi kuin elintarviketeollisuus ja lähes yhtä suuri kuin maa-, metsä- ja kalatalous.
– Matkailuteollisuudella on iso potentiaali luoda Suomeen toimeentuloa ja hyvinvointia, sillä matkailu on työvoimavaltainen ala ja moni syrjäisempi seutu elää matkailusta. Suomen matkailun suuri haaste on lisätä ympärivuotisuutta
Ulkomaalaisten matkat lisääntyivät Suomen kaikilla neljällä matkailun suuralueella: Lapissa, pääkaupunkiseudulla, Järvi-Suomessa ja rannikko- ja saaristoalueella. Suomessa vierailevat matkailijat ovat laajasti kiinnostuneita sekä suomalaisesta kaupunkikulttuurista, että Suomen luontoon liittyvistä aktiviteeteista.
– Isojen kohderyhmien hahmottaminen alkaa olla yhä vaikeampaa. Myös vanhempi ikäpolvi matkustaa enenevässä määrin itsenäisesti, harrastustensa ja kiinnostusten kohteittensa mukaan. Digitaalisia työkaluja hyödyntämällä on kuitenkin mahdollista tavoittaa erilaisia matkustajia. Suomalaisen matkailuteollisuuden olisikin nyt kyettävä digitalisoitumaan tehokkaasti, sillä niche-ryhmätkin ovat isoja suurissa maissa kuten Saksassa tai Kiinassa, Virkkunen sanoo.