Kuusamolainen Matti Peltoniemi on syntynyt helmikuussa 1938 eli hän täytti helmikuussa 78 vuotta. Miehestä näkee heti päälle päin, että urheilua on tullut harrastettua ja harrastus jatkuu yhä.
Hänellä on yhä kotipihansa tuntumassa Vasaraperällä omatekoinen punttisali, joka on velipoika Simon aikanaan tyhjäksi jäänyt minkkitarhan nahottamo. Kyllä tässä vielä tulee käytyä puntteja nostamassa, Matti Peltoniemi sanoo.
– Voimaa ei pidä hukata, vaan säilyttää mahdollisimman hyvänä loppuun saakka.
Matti Peltoniemi oli aikanaan perustamassa Erä-Veikkojen alaosastoa Vasaraperään keväällä 1966 ja ensimmäisessä kokouksessa hänet valittiin heti osaston puheenjohtajaksi.
Eikä osaston nimeä ollut vaikea keksiä. Vasaraperällä harrastettiin tuohon aikaan vilkkaasti painonnostoa. Siihen aikaan nostotapoja oli kolme: tempaus, punnerrus ja työntö. Siitä oli helppo päästä Vasaraperän Tempaukseen, joka jäikin osaston nimeksi.
Peltoniemi sanoo tutustuneensa painonnostoon Tuuloman voimalaitostyömaalla silloisessa Neuvostoliitossa. Hän oli siellä töissä vuosina 1963-64 noin 3 000 muun suomalaisen ja koillismaalaisen kanssa.
– Työmaalla oli innokas punttimies Matti Tuisku, piiritason nostaja, joka opasti meitä. Koska vapaa-aikaa jäi, rupesin treenaamaan. Tuisku kannusti minua jatkamaan, koska olin jo vuoden harjoittelulla saavuttanut hänet. Meillä piti olla myös maaottelu Murmanskia vastaan, mutta en ennättänyt kisaan mukaan, koska työt osaltani loppuivat.
Kotiin tultuani jatkoin painonnostoharjoittelua. Ilmeisesti minulla oli hyvät edellytykset, koska pohjaa oli tullut savotta-ja peltotöistä, mutta jäykkyyttä oli, Peltoniemi muistelee.
– Kotona ei ollut painonnostovälineitä, mutta jostain saatiin tietää, että niitä voisi saada Kemin ammattikoulusta. Sieltä tilattiin tanko ja levyjä ja maksettiin omasta pussista. Siitä se sitten alkoi.
Mitään varsinaista harjoituspaikkaa ei heti ollut, vaan nostimme aluksi talon vintillä. Pappi aina joskus valitteli, että milloinkahan se tuo katto tulee alas, Peltoniemi kertoo.
Peltoniemen mukaan entisvanhaan Vasaraperällä harrastettiin innokkaasti myös muita urheilulajeja kuten yleisurheilua, hiihtoa ja lentopalloa. Kylän entisen koulun pihalle tehtiin kolmiottelua varten 60 metrin juoksurata, kuulantyöntö- ja pituushyppypaikka sekä seiväshyppypaikka.
– Korva tarkkana kuunneltiin radiosta Pekka Tiilikaisen selostamia urheilulähetyksiä. Kesällä käytiin kilpailemassa myös kirkolla urheilukentällä. Koska linja-autovuorot eivät passanneet, ajettiin sinne polkupyörällä ja kisojen jälkeen takaisin.
– Eri alaosastojen kanssa käytiin kilpailuja, muun muassa Keski-Kitkan kanssa, missä oli opettajana innokas urheilumies Matti Hoppu.
Peltoniemi kehottaa kaikkia liikkumaan ikään katsomatta.
– Ei treeni tapa, mutta kehoa pitää muistaa huoltaa kuten autoa, jotta se pysyy liikkuvana.
