Niskalantien varrella Lämsän Erämiesten kodasta ja hirviliiteristä on helppo ajaa ohi. Oikean pihan tunnistaa siitä, että seuran entinen puheenjohtaja Mikko Nevala heiluttaa siellä kättään merkiksi. Myös Lämsän Erämiesten nykyinen tammikuussa valittu puheenjohtaja Markku Lehto tulee vastaan kodan ovella.
Kun Lämsän Erämiehet ry sai alkunsa Kemilän koululla helmikuussa vuonna 1969, oli seuralla vain reilu kymmenen jäsentä. Viidessäkymmenessä vuodessa määrä on kasvanut hieman alle kolmeensataan. Näistä jäsenistä hirviä metsästää viitisenkymmentä henkilöä, yhteensä metsästäjiä on satakunta.
– Pari ensimmäistä vuotta jäsenmäärä oli alhainen. Kun minun ensimmäinen puheenjohtajuuskauteni alkoi 1976, lähdimme silloisen sihteerin Seppo Vähätalon kanssa ovelta ovelle kiertämään ja tekemään metsästysvuokrasopimuksia. Monennäköistä isäntää kohdalle sattui, mutta siten saimme enemmän jäseniä, kertoo alusta asti jäsenenä ollut Nevala.
Yhteensä Nevala on ollut seuran puheenjohtajana melkein parikymmentä vuotta, kolmessa erässä.
Lämsän Erämiesten toiminnassa on kyse paljon muustakin kuin metsästyksestä. Jo alusta saakka seura on ollut järjestämässä useita Lämsänkylän tapahtumia ja talkoilemassa esimerkiksi tienvarsien raivauksen merkeissä. Seura on myös tehnyt riistapeltoja, ja niitä valmistui tälle keväälle kaksi uuttakin.
– Ennen vanhaan pidettiin seuran hiihtomestaruuskilpailuja sekä avoimia tansseja. Kun seura järjesti ensimmäiset juhlat, ehtona oli, että jokainen osallistujia tuo mukanaan metsästämänsä linnun, Nevala muistelee.
Nykyään seura järjestää muun muassa Erämaakuusamon pilkkiviikon osakilpailun sekä jokavuotisen rantakala-tapahtuman, johon kerääntyy lähes sata nykyistä ja entistä lämsänkyläläistä. Tänä vuonna tapahtumaa ei järjestetä, sillä seura juhlii viisikymppisiään 27.7.
Lämsän Erämiehet hoitaa monet talkoot ja tapahtumat Joukamon kalaveden osuuskunnan kanssa. Seuran aktiivisten talkoolaisten määrä on kuitenkin vähentynyt.
– Tässä vasta talkoisiin osallistui kahdeksan henkilöä, ja porukan keski-ikä oli 63,5 vuotta. Isoja perheitä ei enää talkoissa paljon käy, Lehto toteaa.
– Kun aloitin puheenjohtajana 22-vuotiaana, oli talkoissa monesti olla viisikymmentäkin ihmistä. Ja nuoria riitti. Kun nuoriso muuttaa muualle opiskelemaan, me akkaudutaan ja ukkoudutaan tänne. Kun nuoria ei kylällä ole, täytyisi heitä saada mukaan muualta. Kaikille seurassa riittää tekemistä, vaikkei pyssyä omistaisikaan, Nevala pohtii.
Vaan onnistuu seuran talkoilu pienemmälläkin porukalla, sillä kylästä löytyy niin peltiseppää, kirvesmiestä kuin putkimiehiäkin.
– Sai tuon hirviliiterinkin rakentaa omalla porukalla, Nevala tuumaa.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Koillissanomissa 22.7.2019. Lue se printistä tai näköislehdestä.