Posion maataloustuottajat haluavat istahtaa kunnanjohdon kanssa samaan pöytään keskustelemaan maakuntauudistuksesta. Tuottajien pelkona on, että ilman heidän kuulemistaan tuleva maakuntauudistus saattaa tuoda maatalousyrittäjille lisäkustannuksia esimerkiksi eläinlääkäripalveluiden karatessa naapurikuntiin.
– Me ollaan nyt vähän ajopuuna. Meidän pitää itse pystyä vaikuttamaan ajoissa tuleviin ratkaisuihin, yhdistyksen kevätkokouksen tiistaina avannut puheenjohtaja Heikki Lehtiniemi sanoi.
Tällä hetkellä ei vielä tiedä kukaan, miten tulevassa maakuntauudistuksessa tullaan hoitamaan maatalouslomitus, ympäristöterveydenhoito ja eläinlääkäritoiminta. Nykyinen hyväksi havaittu Posion, Kuusamon ja Taivalkosken yhteistyö ei välttämättä tulevassa maakuntauudistuksessa enää jatku.
– Posion osalta tämä on monia muita Lapin kuntia mutkikkaampi, kun kunta on kahden maakunnan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Ja Posio kuuluu edelleen Lappiin, Lehtiniemi totesi.
Kokoukseen osallistunut maataloustuottajain Lapin liiton toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen sanoi neuvottelujen olevan vielä kesken, eikä ole mitään tietoa, miten Posio asemoituu jatkossa, mitä tulee maatalouslomitukseen, ympäristöterveydenhoitoon ja eläinlääkäritoimintaan.
– Tällä hetkellä vain se tiedetään, että Posio on huomioitu molempien läänien, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan tiedoissa, Kinnunen sanoi.
– Väliaikaishallinto aloittaa 1. heinäkuuta ja se jatkaa maaliskuuhun ensi vuonna. Silloin katsotaan, millaiseen lopulliseen muotoon siirrytään.
– Tuleva maakuntavaltuusto on meille elämän ja kuoleman kysymys. Valtuustoon on saatava meiltä oma edunvalvoja. Henkilön läpipääsy ei kuitenkaan ole itsestään varmaa.
– Jos esimerkiksi Posiolta on ehdokas, ja kaikki posiolaiset äänioikeutetut äänestäisivät häntä, siltikään välttämättä ehdokas ei pääse läpi.
– Nyt olisikin tärkeää Lapissa kaikkien maatalousyhdistyksien löytää yhdessä henkilö ja keskittää äänet hänelle, silloin on mahdollisuuksia, että maakuntavaltuustoon saadaan oma edustaja, Kinnunen selvitti.
– Miten uusi maakuntavaltuusto arvottaa esimerkiksi maatalouslomituksen. Jos meillä ei ole omaa edustajaa, meille voi käydä heikosti, sillä maatalouslomitus voidaan hoitaa hyvin tai huonosti.
Kokoukseen keskusliitosta osallistunut jäsenpalvelusuunnittelija Susanna Palkkimäki esitteli liiton kehittelemiä uusia, muun muassa paikallisyhdistyksiä aktivoivia organisaatiomalleja.
Sata vuotta vanhalla maataloustuottajain keskusliitolla on edessä järjestöremontti.
Palkkimäki yhdessä Pertti Pyykkösen kanssa selvittää, mitä tulevina vuosina pitäisi järjestökentässä tehdä, jossa yhdistykset säilyisivät elinvoimaisina.
– Eri alueiden yhteiset tupaillat sekä toimintatiimit voisivat olla yksi ratkaisu. Toimintatiimi voisi tehdä esimerkiksi kouluvierailuja ja järjestää kouluille tilavierailuja, Palkkimäki kertoi.
– Otan mielellään kentältä vastaan ideoita.
– Kentällä on edessä myös jäsenmaksuremontti. Ajatuksena on, että samanlainen tila maksaisi suunnilleen samanlaista jäsenmaksua koko Suomessa.