Pääkirjoitus
Keittiömestari ja keraamikko Jarmo Pitkänen sekä hankkeen vetäjä Elisa Kangasaho saivat hienon valtakunnallisen tunnustuksen viikonloppuna. Kuusamon kaupunki on yhdessä Taivalkosken kunnan kanssa tehnyt työtä, että alue saa nimeä puhtaan villiruuan tuottajana. Nyt työ sai huomiota.
Villiruokaa on Koillismaalla syöty iät ajat, mutta asiaan ei ole sen arkipäiväisyyden takia kiinnitetty huomiota. Villiruualla tarkoitetaan vapaasti luonnosta löytyviä marjoja, sieniä, yrttejä ja vihanneksia. Sen lisäksi villiruuaksi lasketaan paikallisesta kalasta, porosta ja riistasta valmistettavia ruokia.
Kun koillismaalainen nostaa panee pataan hirvenlihaa sen seuraksi lanttua, porkkanaa, naurista, ja nostaa padan uuniin hautumaan, ei hän ajattele valmistavansa villiruokaa. Muikkua, siikaa ja ahventa pyytävä paikallinen kalastaja ei mainosta menevänsä järvelle villiruuan perässä. Eikä tillillä maustettua muikkupottua ole kukaan täkäläinen villiruuaksi kutsunut.
Mutta juuri tästä on kyse. Koillismaalaisen keittiön eksotiikka on sen puhtaissa luonnon raaka-aineissa. Keittiömestari Jarmo Pitkänen tekee arvokasta työtä kehittäessään koillismaalaista ruokaperinnettä. Työ vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, koska maineen luominen on vuosien ja vuosikymmenten juttu.
Lopullisena tavoitteena on villiruuan ja matkailun hedelmällinen liitto. Matkailija tulee Kuusamoon mielessään omaperäinen villiruoka, ainutlaatuinen luonto sekä muu eksotiikka, kuten saunakulttuuri, jota sitäkin on alueella nostettu esiin. Kaukaa katsottuna Kuusamo on osa usean maan alueella sijaitsevaa Lappia, mutta meillä on mahdollisuus profiloitua alueen sisällä.
Yritys on kova ja hyvä, mutta paljon työtä on vielä tehtävissä. Alueen kunnat voivat antaa yrittäjille vetoapua suosimalla paikallista. Kuusamo on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2021 mennessä 60 prosenttia kaupungin käyttämistä elintarvikkeista on paikallisia tuotteita. Tavoite on kova, mutta kannatettava. Tällä hetkellä paikallisten osuus on korkeintaan neljännes.