Pääkirjoitus
Koillismaan kunnat sijoittuvat kaikki valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle, kun Kunnallisalan kehittämissäätiö mittasi kuntien taloudellista vahvuutta.
Parhaiten pärjäsi Kuusamo, jonka sijoitus oli 202, kun kuntia oli vertailussa mukana 311. Taivalkosken sijoitus oli 278. Posio oli sijalla 305 eli seitsemänneksi viimeinen koko Suomessa.
Kehittämissäätiön tutkimuksessa kuntien toimintamenoja verrattiin kuntalaisten ansiotuloihin. Posion kunnan toimintamenot ovat yli puolet (53,59 %) kuntalaisten yhteenlasketuista ansiotuloista. Kuusamossa vastaava suhde on reilu kolmannes (36,66 %) ja Taivalkoskella lähes puolet (44,92 %).
Kuntaa voidaan tutkimuksen mukaan pitää taloudellisesti vahvana, jos sen toimintamenot suhteessa kuntalaisten ansiotuloihin jäävät alle 30 prosentin.
Koillismaan kuntien tulevaisuus näyttää tutkimuksen valossa huolestuttavalta. Kaikkien toimintamenot kasvavat huomattavasti ansiotuloja nopeammin vuoteen 2030 mennessä. Synkin ennuste on Posiolla, jossa arvion mukaan kunnan toimintamenot ylittävät 60 prosenttia kuntalaisten yhteenlasketuista ansiotuloista.
Ei ole yllätys, että parhaiten pärjätään pääkaupunkiseudulla, jonne taloudellinen toimeliaisuus ja hyvätuloiset ihmiset ovat suuressa määrin kasaantuneet. Pienillä ja vanhusvaltaisilla kunnilla on ainakin lyhyellä tähtäimellä vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa väestörakenteeseensa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että toimintamenojen kasvun hillitseminen näyttää onnistuvan parhaiten isolla maantieteellisellä alueella, jossa on yksi kohtuullisen vahva keskus.
Tutkimuksen pohjalta ei pidä rakentaa asetelmaa, jossa vastakkain pannaan maaseudun ”elättikunnat” ja kaupunkien ”maksajat”. Yhteiskunnallinen kehitys on vienyt tähän tilanteeseen, josta vastuu on koko Suomella. Maaseutukunnissa on vastuu panostaa elinkeinojen kehittämiseen, sillä vain työ tuo uusia maksajia.