Soittokierros Koillismaalle toi laihan lopputuloksen, kun kysyttiin marja- ja sienisadosta.
– Avosuolla ei hilloja näytä olevan missään. Korpihilloja tulee paikka paikoin paljonkin, mutta kypsät on vielä harvassa. Ne ovat isoja kuin mansikat mutta todellakin vielä raakoja. Saa nähdä, miten tämä kesä jatkuu ja ehtivätkö korpihillat lainkaan kypsyä, toteaa Maaret Ihme Taivalkoskelta.
Kuusamon Marttojen puheenjohtaja Maija Pohjola on samoilla linjoilla Ihmeen kanssa. Yleensä tähän aikaan kesästä marjat on jo puolukkaa lukuun ottamatta säilötty.
– Tyhjän saa pyytämättäkin, hän toteaa samassa metsässä, jossa aikaisemmin on ollut mustikoita niin, että on pitänyt katsoa, mihin jalkansa asettaa.
Tänä vuonna mättäät ovat lähes tyhjät, suurin osa raakoja ja muutamat kypsyneet eivät ole lainkaan mehukkaita.
Pohjolan pihamaalla kasvaa myös jalostettuja mansikoita.
– Kypsyvät huonosti ja vielä on kukkiakin. Kyllä tämän kesän marjasato jää todella kehnoksi. Onneksi pakastimessa on vielä marjoja viime vuoden kesän jäljiltä.
Posiolainen marja- ja vihanneskauppias Petri Lehtiniemellä on Koillismaan alueella ja Taivalkoskella 220 thaimaalaista marjanpoimijaa.
– Mustikat eivät ole vielä kypsiä ja korpihillatkin ovat kypsyneet niin epätasaisesti, että samat alueet pitää käydä läpi moneen kertaan.
Tutkija, Luke
Toivoa kuitenkin vielä on, sillä Luonnonvarakeskuksen tutkija Outi Manninen arvioi, että Pohjois-Pohjanmaalla puolukasta on luvassa vähintäänkin kohtuullisen hyvä sato, sillä puolukka kestää mustikkaa paremmin kuivuutta ja erilaisia sääolosuhteita. Myös karpaloiden raakileita on tällä hetkellä paljon.
Marjasadon tilanne on Mannisen mukaan samantyyppinen koko maassa. Heikoksi jäävää mustikkasatoa voivat selittää osaltaan viime kesän ankara kuivuus ja helteet, jotka ovat saattaneet vähentää kukka-aihioiden muodostumista.
– Hillaa tulee kuitenkin jonkin verran paremmin Karjalassa ja Itä-Suomessa.
– Luonnonvarakeskuksella ja Suomen 4H -liitolla on yhteistyötä marjahavaintojen teossa. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään. Järjestelmä löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi. Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut, tutkija Manninen Lukesta kertoo.
Riitta Rontu Syötteen sieni ja yrtistä sanoo tehneensä yhden kantarellikierroksen tutuilla paikoilla.
– Ei niin mitään, hän kommentoi tulosta.
Jos sateita ja lämmintä ei ala tulla, niin voi olla, että myös tämän kesän sienisato jää kovin heikoksi. Keväällä korvasieniä tuli Koillismaan alueelle paikoittain jopa runsaasti.
Suomessa kasvavista suursienilajeista parisataa on Luken mukaan syötäviä, kauppasieniksi näistä on hyväksytty 31 sienilajia. Loppujen lopuksi ravinnoksi hyödynnetään kuitenkin vain 5–10 yleisintä sienilajia.