Rukan Business Forumissa puhunut Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju laski, että jos Suomen vienti palaisi vuoden 2008 huipputasolle, syntyisi hallituksen tavoittelemat satatuhatta työpaikkaa. Vientiteollisuuden merkitys Suomen kaltaiselle pienelle ja avoimelle kansantaloudelle on valtava.
Kangasharju oli yllättynyt siitä, että työllisyys on parantunut näinkin pienellä kuin prosentin talouskasvulla. Jotta talouden ja työllisyyden koheneminen toden teolla alkaa, tarvitaan viennin vetoapua. Kotimainen kysyntä ja kotimaan investoinnit eivät riitä. Suomi on pieni kansa, jonka työikäisten määrä vähenee. Hyvistäkin uutisista huolimatta Suomen vienti polkee kokonaisuutena edelleen paikallaan.
Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomautti, että Koillismaan päätoimialat puu ja matkailu ovat kansantalouden kannalta erityisen hyviä vientialoja. Yksi Pölkyn saama vientieuro kasvattaa bruttokansantuotetta huomattavasti enemmän kuin vaikka öljynjalostus.
Syy on maalaisjärjellä ymmärrettävä. Pölkyn käyttämä raaka-aine tulee kokonaan kotimaasta. Euro pyörähtää ennen Pölkkyä muun muassa metsänomistajan ja kuljetusyrittäjän taskuun. Öljyjalosteiden raaka-aine vain käväisee Suomessa.
Matkailu on erityisen hyvää vientiteollisuutta, mikä Suomessa on laajemmin tunnustettu vasta hiljattain. Kaikki matkailijoiden käyttämä raha jää suoraan piristämään Suomen kansantaloutta.
Nokian ja elektroniikkateollisuuden kultaisina vuosina matkailun tuomille vientieuroille ei laitettu kovinkaan suurta painoa. Metsäteollisuuskin nähtiin jossain määrin auringonlaskun alana. Nyt sekä metsäteollisuuden että matkailun onnistumisella on erittäin merkittävä rooli suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Kehitysalueeksi parjattu maaseutu-Suomi on biotalouden selkäranka. Suuri osa merkittävistä matkailukeskuksista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Pohjoinen on merkittävä vientitulojen tuoja.