Metsäkanalintujen kannat ovat olleet viime vuosina keskimääräistä heikommat ja siksi metsästystä on rajoitettu sekä alueellisesti että ajallisesti, tiedottaa Luonnonvarakeskus. Viranomaisrajoitusten lisäksi myös metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät ovat säädelleet metsäkanalintujen verotusta.
– Parissa vuodessa teerisaalis on vähentynyt kaksi kolmasosaa ja metsosaalis puolittunut, toteaa tutkija Leena Forsman.
Metsällä käy vuosittain noin 200 000 metsästäjää, joista suurin osa pyytää pienriistaa. Viimeiset kolme vuotta metsällä käyneiden määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta pienriistaa pyytäneiden määrä on hieman vähentynyt. Saalismäärä pienriistan osalta on myös pienentynyt.
Teerisaaliin keskimääräinen määrä metsästäjää kohti on myös vähentynyt parina viime vuotena.
– Moni tilastokyselyyn osallistunut metsästäjä kertoi, että pienriistaa on vähän, etenkin metsäkanalintuja ja siksi he joko kokonaan pitivät välivuoden metsästyksestä tai verottivat kantaa maltillisesti. Tosin jokunen metsästäjä jo uumoili metsäkanalintukantojen mahdollista elpymistä joillakin alueilla.
Metsäjänissaalis pieneni puoleen kahden vuoden takaisesta. Luken tänä vuonna tehdyn lumijälkilaskennan mukaan metsäjänisten jälkien määrä oli vähäisin kolmeen vuosikymmeneen. Myös kyselyn kommenteissa mainittiin alueellisista jäniskadoista ja jänisten vähenemisestä.
Sorsia pyydettiin edellisvuoden malliin.
– Runsaslukuisia vesilintuja, kuten sinisorsia, telkkiä ja taveja pyydettiin suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Monien harvalukuisimpien vesilintujen kannat ovat taantuneet sellaiselle tasolle, että saalismääristä tarkan kuvan saamiseksi näistä lajeista tulee vuodesta 2020 alkaen tehdä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle, Forsman kertoo.
Vesilintuja on viime vuosina metsästänyt noin 80 000 metsästäjää. Vielä pari vuotta sitten metsäkanalintuja pyysi yli 100 000 metsästäjää. Viime vuonna hirvieläinjahdissa kävi noin 117 000 metsästäjää.