Suomessa on käynnissä parhaillaan metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit. Ehdokkaat on nimetty ja heitä voi äänestää aina 21. syyskuuta saakka. Esimerkiksi Kuusamossa valtuutettuja valitaan 25, Taivalkoskella 15 ja Pudasjärvellä 15. Valtuustokausi on nelivuotinen.
Metsänhoitoyhdistysten valtuutetut käyttävät korkeinta päätösvaltaa yhdistyksissä. Se päättää muun muassa erilaiset peruslinjaukset, palvelut ja hinnoittelun, vahvistaa metsänhoitomaksun perusteet ja valitsee yhdistyksen hallituksen.
Jo aikaisemmin keväällä metsänhoitoyhdistyslakia uudistettiin. Ehkä näkyvin ja keskustelluin muutos nykyiseen on se, että lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuu ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi. Samoin metsänomistaja voi päättää, mihin yhdistykseen hän haluaa kuulua. Metsänomistajan vapaus lisääntyy ja säätely vähenee.
Oli olemassa ehkä pelkoja siitä, että yhdistyksen jäsenyyden muututtua vapaaehtoiseksi myös yhdistykset katoavat kartalta. Näin ei kuitenkaan liene asia suuremmassa mittakaavassa, ehkä aivan pieniä yhdistyksen lukuun ottamatta. Myös fuusiot ovat mahdollisia.
Metsänhoitoyhdistykset tullaan näkemään näillä näkymin tulevaisuudessakin Suomen kartalla ja niiden toimintaa tarvitaan. Tosin metsäyhtiöt ovat ruvenneet tarjoamaan myös samanlaisia maksullisia palveluita metsänomistajille kuin metsänhoitoyhdistykset.
Aivan yksin ja omin keinoin ei enää monikaan nykyinen metsänomistaja kykene metsäomaisuuttaan hoitamaan. Tilanne on nimittäin sellainen, että maalla ja metsiensä äärellä asuu enää harva metsänomistaja. Metsänomistus on pirstoutunut ja omistajat asuvat hajallaan kuka missäkin.
Metsäomaisuuden hoitoon tarvitaan alan ammattilaisia. Paikallisten metsänomistajien valitsemat yhdistysten luottamusmiehet niin valtuustoissa kuin hallituksissa valvovat, että asiat hoituvat. Valtuustovaaleihin kannattaa ottaa osaa aktiivisesti ja käydä äänestämässä. Se on paras tapa vaikuttaa paikallisiin metsäasioihin.