Met­sä­pro­fes­so­ri Erkki Lähde – toi­si­na­jat­te­lul­la ollut vai­ku­tus­ta met­sä­po­li­tiik­kaan

Emeritusprofessori Erkki Lähde on tehnyt vuosikymmeniä töitä jatkuvan metsänkasvatuksen puolesta.

Kuva: MIKKO HÄME

Mikko Häme

– Noin 35 vuotta olen asioista puhunut ja mielipiteilläni lienee ollut jotain vaikutusta metsäasioihin, sillä vuoden 2014 uusi metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen periaatteen. Samaa mieltä on ollut myös osa tutkijakollegoista ja suuri määrä metsänomistajia.

Näin arvioi Kuusamossa tämän viikon tiistaina Kuusamon Kansalaistorin yleisötilaisuudessa vieraillut metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde nykymetsänhoidon tilannetta.

Lähde puolusti 1980-luvulla oikeudessa suurta määrää metsäomistajia, jotka eivät toimineet niin kuin Tapio (myöhempi Metsäkeskus) eli professorin sanoin ”metsäpoliisi” määräsi.

– Metsänomistaja saattoi ”metsäpoliisin” mielestä tehdä liian hienon hakkuun hakkaamalla ison puun pois ja jättämällä pienemmän tilalle. Jos metsänomistaja ei tehnyt avohakkuuta, hän joutui vaikeuksiin. Alioikeudessa metsänomistaja saattoi voittaa, mutta yleensä jo hovioikeus tuomitsi metsänomistajan. Eihän oikeuslaitoksella ole tietoa metsäasioista, vaan se uskoi ”poliisia”.

Uusi metsälaki vaatii Lähteen mukaan kuitenkin metsänomistajalta tietoa ja oma-aloitteisuutta. Metsänomistajien valveutuneisuus ja vaihtoehtotietoisuus on lisääntynyt, vaikka heitä ei mielellään neuvota pehmeämpien menetelmien käyttöön, hän sanoo.

Vaikka metsälaki onkin uudistunut ja jatkuva kasvatus sallitaan, Lähde ei hyvillä mielin katsele istutusmetsiköitä, joita hän kutsuu ”höttöpuualueiksi”. Suomen noin 20 miljoonan hehtaarin metsäpinta-alasta näitä höttöpuualueita on 4-5 miljoonaa hehtaaria.

– Höttöpuu on huonoa puuta, joka kasvaa liian nopeasti. Nämä puut saavat nopeasti lahovikoja ja hometartuntoja eikä hometartuntaa saa pois. Se kulkeutuu rakentamisessa rakennuksiin saakka. Kun rakennuspuuta hakataan, se pitäisi tehdä talvella, kun puu on nukkuvassa tilassa. Jos puu hakataan kesällä kasvavassa tilassa, se on altis vioille. Höttöpuu ei kelpaa sahatavaraksi. Sellainen puu, joka on kasvanut hitaasti, on parempaa.

Vaikka metsien sanotaan kasvavan Suomessa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, metsäprofessorin mukaan avohakkuut ja taimikot eivät ole lisänneet metsiä.

– Suurin syy on ilmastonmuutos. Esimerkiksi Kuusamon alueella on nykyisin samat olosuhteet kuin Pohjois-Karjalan-Iisalmen tienoilla 30-50 vuotta sitten. On tehty selvä hyppy lämmön ja kasvukauden pituuden suhteen. Lisäksi ilmasta tulee typpisaastetta, joka jouduttaa kasvua. Venäjältä tuotu puu on lisännyt hakkuusäästöjä maassamme ja soiden ojitus on myös vaikuttanut kasvuun. Soiden ojitus on näennäisesti oikea toimenpide, mutta ympäristön kannalta huono, koska ojitukset pilaavat vesistöjä.

Lähteen mielestä jatkuva kasvu on kaiken kaikkiaan taloudellisempaa kuin avohakkuut. Avohakkuissa menee vuosikymmeniä ennen kuin metsänomistaja saa rahaa, mutta jatkuvassa kasvatuksessa sitä tulee tasaisemmin.