Pääkirjoitus
Kiitämän metsästysseurassa tehtiin laskelma, jonka mukaan seuran metsästäjät ovat kaataneet 400 hirveä seuran 40 vuoden historian aikana. Seuran puheenjohtaja Matti Aikio laskeskeli, että kaadoista on kertynyt lihaa 48 000 kiloa. Kun kilomäärän kertoo 20 euron kilohinnalla, on seura ruokkinut jäseniään lähes miljoonan euron edestä (KS 14.10).
Aikion ajatusleikin voi laajentaa koko Koillismaan alueelle. Tänä vuonna Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla on myönnetty lupia 1 670 hirven kaatoon. Samalla 120 kilon keskipainolla laskettuna lihaa kertyy 200 000 kiloa tänä syksynä. Jos määrän kertoo lihan hinnalla, päästään huimaan neljän miljoonan euron summaan.
Hirvenmetsästyksen taloudellista merkitystä ei pidä väheksyä. Vaikka nälkä ei enää aja metsään, on metsästyksellä saatu liha edelleen merkittävä tulonjatke monessa perheessä. Hyvinä hirvisyksyinä ei kaupan lihalaarilla tarvitse juuri asioida.
Hirvijahti työllistää paikallisia lihanjalostamoja, jotka tekevät toimitetusta tilauksesta monenlaisia jalosteita, kuten säilykkeitä ja hirvikebabia.
Vähintään yhtä tärkeä kuin liha, on hirvenmetsästyksen sosiaalinen merkitys. Kiitämän metsästysseura, ja lukuisat seurat ympäri Koillismaata, kerää kyläläiset yhteen ja liikuttaa tuhansia ihmisiä. Siinä tulevat kuulumiset vaihdettua. Mukana voi olla apumiehenä tai -naisena, vaikka ikä ei enää sallisi metsään lähtöä.
Hirvijahti herättää tärkeytensä vuoksi myös intohimoja, ja seuroja on jopa hajonnut riitoihin. Seuran johtaminen on kieli keskellä suuta taiteilua, mutta onneksi valtaosassa seuroja vallitsee vähintään kohtuullinen sopu.
Metsästysseurojen tulevaisuuden kannalta olennaista on saada nuori polvi jahtiin mukaan. Muun muassa Kiitämän metsästysseurassa on arvioitu ajomiesten vähenevän tulevaisuudessa. Jatkossa yhä useampi hirvi kaadetaan koiran avulla. Pääasia, että eräperinne ei katkea.