Tästä suoraan metsästäjä-testiin!
Metsästäjätutkinnon teoriakokeeseen ei ole asiaa lukematta. Vain noin neljäsosa teoriakokeen tekevistä pääsee kokeesta läpi. Tämän kesän läpäisyprosentti on Kuusamossa 26 %.
– Toissa maanantaina oli 11 yrittäjää, joista yksikään ei päässyt läpi, Kuusamon Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Nurmi kertoo.
Viime vuonna kokelaista läpi pääsi peräti 40 prosenttia ja toissa vuonna 26.
Teoriakoe on ollut tunnetusti vaikea. Usein koe pomppaa lakiin liittyvistä kysymyksistä tai tunnistustehtävistä.
Näin kävi koetta tehneelle Heli Meskukselle.
– Yhdellä pisteellä pomppasi. Tiesin jo kokeessa, että numeroita koskevat kysymykset ovat vaikeita: niistä se jäikin kiinni, Meskus kuvaa.
Meskus ei kuitenkaan lannistu.
– Pitää lukea koirankoulutusajat ja aseen kaliiberikoot vielä tarkemmin. Ensi kerralla menee sitten varmasti läpi! Meskus hymyilee.
Valtakunnallisesti neljäsosa uusista aloittavista metsästäjistä on naisia. Myös Koillismaa näyttää seuraavan muun maan linjaa. Maanantaina teoriakokeeseen osallistuneista kahdestakymmenestä kokelaasta neljä oli naisia.
Suurin osa uusista kokelaista on kuitenkin nuoria metsästäjänalkuja, vaikka mukana onkin kaikenikäisiä. Aikuisten osuudeksi Nurmi arvelee keskimäärin noin kolmasosaa.
– Sellaisia, jotka myöhäisemmällä iällä, kolmi-nelikymppisenä, innostuvat metsästyksestä, on paljon, Nurmi kertoo.
Valtaosa reputtajista on kuitenkin nuoria, jopa 9–10-vuotiaita.
– Jos lapsi haluaa läpäistä metsästäjätutkinnon, tarvitaan vanhempien apua. Muun muassa osattava lakitekstiä on vaativaa, joten vanhempien on syytä kerrata apuna, Kuusamon Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Väätäinen muistuttaa.
Ilmaista kokeen tekeminen ei nimittäin ole: jokainen tutkintokerta maksaa 20 euroa.
– Mieluiten toivoisimme, että kokeeseen tulee vastuullisia ja asiansa osaavia tulevia metsästäjiä. Asiaan ei suhtauduta riittävällä vakavuudella, jos kokeeseen tullaan vain lottoamaan, Väätäinen toteaa.
Koe ei välttämättä jää kiinni edes metsästystietoudesta. Kaikista nuorimmilla ongelmia aiheuttavat jopa henkilötiedot.
– Alle kymmenvuotiaalle lapselle voi olla vielä epäselvää se, mikä on oma sosiaaliturvatunnus tai jopa osoite. Nämä tiedot kuitenkin tutkintoon tarvitaan, ja osa reputtaakin sitten niiden puuttuessa, Väätäinen kertoo.
Sekä Väätäinen että Nurmi ovat sitä mieltä, että muutaman vuoden odotus ei olisi pahitteeksi.
– Suoritukset paranevat huomattavasti, kun tullaan 13–14 vuoden ikään, Nurmi sanoo.
– Metsällä voi olla mukana ilman, että käsittelee asetta, Väätäinen muistuttaa.
Saisitko sinä metsästyskortin? Ota selvää ja tee Koillissanomien leikkimielinen metsästäjäntutkintotesti !
Ampumakortti
Ampumakoe tulee suorittaa, mikäli aikoo metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella.
Ampumakokeessa korostetaan harkitun ja tarkan riistalaukauksen merkitystä sekä sitä, että kokeessa käytetty ase on entuudestaan tuttu ja kunnolla kohdistettu.
Ampumakokeen järjestää riistanhoitoyhdistys, joka myös antaa hyväksytystä suorituksesta todistuksen.
Ampujan on ennen ampumakokeen suorittamista esitettävä ammunnanvalvojalle metsästyskortti, pyydettäessä henkilöllisyystodistus sekä kokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.
Metsästyskortti
Metsästyskortin saa, kun suorittaa metsästäjätutkintoon tarvittavan teoriakokeen hyväksytysti läpi ja maksaa riistanhoitomaksun.
Metsästyskortilla saa metsästää pienriistaa.