Metsätaloudella on tänä päivänä yhä erittäin tärkeä merkitys koko Koillismaalle. Metsät kasvavat entistä voimakkaammin ja niistä riittää sitä myöten hakattavaa aikaisempia vuosia enemmän.
Laajat hakkuut vuosikymmeniä sitten ja niitä seuranneet istutukset kantavat hedelmää. Osa metsistä ei ole vielä päätehakkuukunnossa ja varsinkin harvennuksissa riittää töitä.
Kuusamon yhteismetsä on yksi merkittävistä alan toimijoista Koillismaalla. Se harjoittaa metsätaloutta Kuusamon ohella Taivalkoskella ja Suomussalmella.
Perustamishetkellä vuonna 1957 Kuusamon yhteismetsän pinta-ala oli 89 000 hehtaaria. Tällä hetkellä pinta-alaa on 90 900 hehtaaria. Viime vuosina yhteismetsä on hankkinut lisämaita. Nämä alueet ovat rajoittuneet yhteismetsän palstoihin. Lisämaiden hankinta oli merkittävin peruste sille, että Kuusamon yhteismetsä valittiin joku aika sitten viime vuoden yhteismetsäksi.
Kuusamon yhteismetsä on viimeisten kymmenen vuoden aikana pystynyt jakamaan osakkailleen riihikuivaa rahaa kaikkiaan lähes 20 miljoonaa euroa. Vuosittainen ylijäämä on pyörinyt näin ollen lähes parin miljoonan euron tienoilla, jopa sen yli.
Osakastiloja on noin 4 200 ja osakkaita noin 6 000. Osakkaiden saamat yhteismetsätulot pyörivät vuosittain muutamista kymmenistä euroista tuhansiin euroihin manttaalimäärästä riippuen. Rahoilla on kuitenkin merkitystä metsänomistajille.
Rahan tulo on vuosittaista ja eurot voidaan pistää sellaisiin ei-jokapäiväisiin ostoksiin, joita ei muuten ehkä tehtäisi.
Myös verottaja on saanut yhteismetsältä osansa, esimerkiksi viime vuodelta noin 920 000 euroa.
Suuren luokan metsätaloustoimija antaa myös työtä ja tuloja muuhun suuntaan. Yksityiset metsäkoneyrittäjät hoitavat puiden korjuun ja kuljetusyrittäjät kuljettavat puutavaran tehtaille, mikä ei ole mikään pieni asia.
Metsätalous tuo Koillismaalle rahaa ja työllisyyttä toivottavasti myös tulevina vuosikymmeninä. Siksi elinkeinoon on panostettava.