LähiTapiola Kainuu-Koillismaa korvasi viime vuonna tykkylumien aiheuttamia vahinkoja metsänomistajille 2,9 miljoonalla eurolla.
– Tämä oli poikkeuksellinen tilanne, toimitusjohtaja Ulla Sipilä kommentoi torstaina Kuusamossa yhtiön tulosjulkistuksessa.
Metsätuhot ja muutkin lisääntyneet korvaukset vetivät yhtiön tuloksen ennakkotietojen mukaan 1,6 miljoonaa euroa tappiolle.
Lumi tuhosi taimikoita ja katkoi hyvin kasvaneiden puiden latvoja. Tukkeja jouduttiin myymään kuitupuuksi tai haloiksi leivinuuneihin.
Pahimmat tykkytuhoalueet olivat Kainuun puolella. Taivalkoskelle korvauksia maksettiin vain muutamille metsänomistajille ja Kuusamossakin korvattavia aloja oli vähän.
Tulipalojen ja luonnonvoimien aiheuttamia tuhoja yhtiö maksoi 4,7 miljoonan euron edestä, kun edellisvuonna summa oli noin miljoona euroa.
Vuodesta 1980 jatkunut seuranta osoittaa, että maailmalla sääilmiöihin liittyvät vahingot ovat lisääntyneet dramaattisesti. Ilmastonmuutosta pohditaan nyt paljon myös vakuutusyhtiöissä.
– Vakuutusten ehdot muuttuvat ja tulee lisää korvattavia, Sipilä kertoi.
Muutkin yhtiön maksamat korvaukset olivat viime vuonna isommat kuin aiemmin. Tämä on Sipilän mukaan tyypillistä nousukaudelle.
Kaikkiaan Kainuu-Koillismaalla asiakkaille ja paikallisille korvauskumppaneille maksettiin vahinkovakuutuksen korvauksina 18,5 miljoonaa euroa. Liikennevakuutuksen henkilövahinkojen korvausvastuut kasvoivat 2,3 miljoonaa euroa. Omakotitalojen palovahingoissa sekä kaskovakuutuksessa oli aikaisempaa korkeampi vahinkosuhde.
– Korvausmenon merkittävästä noususta huolimatta tilikauden voitoksi muodostui 2,1 miljoonaa euroa. Ensivakuutuksen maksutulo kasvoi 22,2 miljoonaan euroon. Sijoitustoiminnan tuotto oli 2,5 miljoonaa euroa, Sipilä kertoi.
Hänen mukaansa yhtiön vakavaraisuus on 2,5-kertainen siihen nähden, mitä viranomaiset edellyttävät.
– Sen ansiosta pärjäsimme näinkin poikkeuksellisena vahinkovuotena erittäin hyvin, Sipilä sanoi.
– Kannattavuutemme on pitemmällä aikavälillä edelleen hyvällä tasolla, mikä johtuu vahinkoja ennaltaehkäisevästä riskienhallintatyöstä.
Tulevien vuosien LähiTapiolan strategian voi tiivistää sanaan elämänturva.
– Turvallisuus, terveys ja talous. Nämä kolme asiaa nousevat esiin, kun puhumme asiakkaidemme kanssa, järjestys vain voi olla eri, Sipilä kertoi.
LähiTapiolan henkilöstön vahvuus Kuusamossa on viisi. Lisäksi on kaksi edustajaa.
Nilon yhtenäisen peruskoulun rehtori Jaana Lifflander ja Taivalkosken peruskoulun rehtori Pekka Turpeinen myhäilivät tyytyväisyyttään torstaina. Kouluille jaettu kymppitonnin potti antaa monia mahdollisuuksia.
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa tukee koulujen yrittäjyyskasvatusta. Koulut aikovat käyttää rahan muun muassa vierailuun Oulun Yrityskylään.
– Kuudesluokkalaiset ovat käyneet Yrityskylässä vierailulla ja siitä on saatu tosi hyvää palautetta. Nyt suunnitellaan, että myös 7.-luokkalaiset voisivat käydä päivän Yrityskylälssä.
Taivalkoskelta vierailua ei ole aiemmin ollut mahdollista tehdä.
– Siitä on saatu noottia. Tämä raha mahdollistaa vierailun, Turpeinen sanoi.
Yrittäjyyskasvatus on kouluissa esillä nykyisen opetussuunnitelman yhtenä teemakokonaisuutena yhdessä työelämätaitojen kanssa. Sen puitteissa on Taivalkoskella muun muassa käyty vierailuilla huskytarhalla ja Nilolla on tutustuttu paikallisiin nuoriin yrittäjiin. Lifflanderin mukaan alueen erityispiirteenä on pienten yritysten määrä.
– Myös Taivalkoskella on totuttu siihen, että itse pitää tehdä työpaikkansa ja mahdollisesti työllistää itsensä ohella muutama muu, Turpeinen sanoi.
Juho Taivalkoski Lähitapiolasta on huomannut, että nuoret perustavat nyt enemmän yrityksiä kuin muutama vuosi sitten.
– Heillä toiminta on tosi terveellä pohjalla ja kantaa.
Tuki jaettiin yhtiön käyttörahastosta. Viime vuonna Lähitapiola tuki Kajaanin ammattikorkeakoulua 80 000 eurolla.
