Britannian ero EU:sta on edelleen kimurantissa vaiheessa.
– Jos illalla kuulee asiasta jonkin uutisen, se on aamulla todennäköisesti jo vanhentunut, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) totesi puhuessaan Kuusamossa tiistaina.
Hän viettää parhaillaan talvilomaa perheensä kanssa Rukan maisemissa.
– Tämä taitaa olla ainakin kuudes kerta, kun olemme talviloman täällä, kertoo Kumpula-Natri, jolla on sukujuuria myös Kemijärvellä.
Hänellä on brexitistä huolimatta vankka luottamus Euroopan unioniin. Vaikutusvaltaa on, jos sitä vain osataan käyttää.
– Me tuotamme 1/5-osan maailman bruttokansantuotteesta. Se antaa sananvaltaa, jota markkinoiden on kuunneltava. Esimerkiksi autoteollisuuden on pärjätäkseen tuotettava vähäpäästöisempiä autoja halvemmalla, jos me niin päätämme.
Kumpula-Natri myöntää, että liian usein EU on kuitenkin toiminut pääoman ja pankkiirien ehdoilla ja nyt olisi hänen mielestään aika siirtyä sosiaaliseen Eurooppaan.
– Kaikesta huolimatta olen kuitenkin sitä mieltä, että EU tuo Suomelle enemmän mahdollisuuksia kuin muureja.
Vaasalainen Kumpula-Natri kuuluu parlamentissa kahteen valiokuntaan. Toinen käsittelee teollisuus-, tutkimus- ja energia-asioita, toinen työllisyys- ja sosiaaliasioita. Kuusamon tilaisuudessa oli esillä alueiden elinvoimaisuus ja hyvinvointi.
– Brysselistä katsottuna Koillismaa sijaitsee Euroopan laidalla, mutta täällä on luonto ja metsät, joiden varaan tulevaisuuden rakentaa. Matkailu ja bio- ja metsätalous ovat aloja, joilla on kaikki menestymisen eväät.
Työ parlamentissa on Kumpula-Natrin mukaan hyvin samantyyppistä kuin Suomen eduskunnassa. Tosin siellä työskentely tapahtuu lähinnä omassa ryhmässä ja valiokunnissa.
Suomalaisilla mepeillä ja komissaarilla on Erkki Liikasen ajoista lähtien ollut tapana nauttia kerran kuukaudessa aamukahvit, joissa käsitellään niitä ajankohtaisia asioita, mitkä koskevat Suomea. Tällaista tapaa ei hänen mukaansa ole kenelläkään muulla maalla.
Britannian ero EU:sta merkitsee seitsemän prosentin leikkausta unionin menoihin. Suomi on komission esityksessä siirtymäaluetta, lukuun ottamatta Uuttamaata ja Ahvenanmaata. Tällä hetkellä kansallinen osarahoitus Pohjois-Pohjanmaalla on 70 prosenttia, nyt komissio esitti uudeksi osuudeksi 50 prosenttia, mutta parlamentti päätti juuri viime viikolla nostaa kansallisen osuuden 65 prosenttiin.
Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan 7-vuotista rahoituskehystä. Haasteita riittää Britannian maksuosuuden pois jäämisen vuoksi samanaikaisesti, kun puolustus- ja maahanmuuttoasiat halutaan suurempina osuuksina mukaan budjettiin.
Kumpula-Natri seuraa tarkasti myös digitalisaation murrosta. Suomi on puheenjohtajamaa ensi kesästä alkaen.
– Toivottavasti viimeistään tämä herättelee suomalaisia laajemminkin kiinnostumaan mantereesta ja EU:sta työkaluna tehdä meistä ja maailmasta parempi paikka asua ja elää.