"Mie­les­sä­ni on aina vielä kir­joit­ta­ma­ton tarina, joka tahtoo päästä pa­pe­ril­le" – kuu­sa­mo­lais­läh­töi­sel­tä Briitta He­po-ojal­ta il­mes­tyi kolmas romaani

<p>-Koen, että osaan ilmaista itseäni paremmin kirjoittamalla kuin puhumalla, ja päässäni on aina jokin tarina, jonka tahdon saada paperille, kertoo Briitta Hepo-oja.</p> <p>Suome lohikäärmeille on Briitta Hepo-ojan uusin romaani.</p>
-Koen, että osaan ilmaista itseäni paremmin kirjoittamalla kuin puhumalla, ja päässäni on aina jokin tarina, jonka tahdon saada paperille, kertoo Briitta Hepo-oja.
-Koen, että osaan ilmaista itseäni paremmin kirjoittamalla kuin puhumalla, ja päässäni on aina jokin tarina, jonka tahdon saada paperille, kertoo Briitta Hepo-oja.

Tarinat ja sadut ovat pyörineet kuusamolaislähtöisen Briitta Hepo-ojan mielessä aina pienestä tytöstä asti. Kirjoittamaan hän oppi ensimmäisen luokan syksyllä. Siitä lähtien tarinoita rakastava Briitta on kirjoittanut.

– Sitä ennen sepitin tarinoita ääneen tai mielessäni, Hepo-oja kertoo.

Briitta kirjoitti läpi peruskoulu- ja lukiovuosien.

Opettajista erityisesti Nilon yläkoulun äidinkielenopettaja Hellevi Virkkunen on jäänyt mieleen kirjoittamiseen kannustavana opettajana. Jos vain sai ainekirjoituksessa valita, vei fiktio voiton faktasta.

Lukion jälkeen tie vei Ouluun. Hepo-oja valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan kirjallisuus ja matka jatkui Helsinkiin, jossa 31-vuotias nainen on asunut jo useamman vuoden ajan.

Unelmia täytyy olla. Hepo-oja muistelee haaveilleensa kirjailijan urasta jo pikkutyttönä. Tämä haave on täyttynyt jo useaan otteeseen – Hepo-ojan kolmas nuortenromaani, Suomea lohikäärmeille (Otava), ilmestyi viime viikolla.

Romaani on trillerimäinen fantasia vaihtoehtoisesta 2000-luvun Suomesta.

– Onhan tämä unelmien täyttymys. Olen halunnut kirjailijaksi niin kauan kuin muistan, mutta tavoitteellisen kirjoittamisen aloitin kunnolla lukiossa. Esikoiskirjaani, Siilin kuolemaa, työstin useamman vuoden.

– Kirjoitan koska rakastan sitä. Kirjoittaminen on minulle tapa ymmärtää maailmaa ja koen, että osaan ilmaista itseäni paremmin kirjoittamalla kuin puhumalla. Päässäni on aina jokin tarina, jonka tahdon saada paperille.

Kirjoittaminen on myös keino rentoutua ja karata hetkeksi todellisuudesta.

Mielikuvitustaan Hepo-oja ruokkii lukemalla paljon erityisesti kotimaista nuortenkirjallisuutta, fantasiaa ja scifiä, harrastamalla metalligrafiikkaa ja liikkumalla luonnossa.

Innostus fantasiaa kohtaan lähti liikkeelle Harry Potter -kirjoista, jotka Hepo-oja ahmi nuorena.

– Omiin kirjoihini saan inspiraation esimerkiksi erikoisista uutisista. Ensin tulee mieleen jokin otsikko tai nimi ja siitä tarina lähtee liikkeelle.

Yleensä Hepo-oja kirjoittaa ensin alun ja lopun ja sen jälkeen kaiken muun niiden väliin.

– Yritän löytää reitin alusta loppuun. Joskus tarina muuttuu matkan varrella siten, että loppu ei enää sovikaan siihen ja kirjoitan sen uudelleen.

– En suunnittele juonta etukäteen ja olen hidas kirjoittaja.

Tulevaisuuden varalle Hepo-ojalla on toiveita.

Päätoimista kirjoittajan työtä hän ei suunnittele, vaan kirjoittaminen tapahtuu jatkossakin vapaa-ajalla, sivutoimisesti.

– Haaveilen, että kirjoittaminen on yhtä hauskaa tulevaisuudessakin ja että kehityn kirjoittajana.

– Kirjoittaminen jatkuu, vaikka päivätyönä en siitä haaveilekaan. Muutaman kuukauden mittainen kirjoitusvapaa olisi toki ihana voida joskus toteuttaa.

Fantasia vaih- toehtoisesta Suomesta
Helena Matila

Briitta Hepo-ojalta on julkaistu kolme teosta lapsille ja nuorille – Siilin kuolema (2015), Hylättyjen lasten kaupunki (2017) ja Suomea lohikäärmeille (2019).

Viime viikolla ilmestynyt Suomea lohikäärmeille sijoittuu vaihtoehtoiseen 2000-luvun Suomeen, jossa uskonpuhdistusta ei ikinä ole tehty, yhteiskunta on hyvin eriarvoinen ja jossa lohikäärmeitä on edelleen olemassa.

Romaanin maailma on saanut innoituksensa Briitan lapsuudesta Kuusamossa, jossa 1990-luvun lama teki yhteiskunnasta hyvin eriarvoisen ja jossa taloudellisia ongelmia oli paljon, kertoo kirjan kustantaja Otava.

Lyseota käyvän Timin lemmikkilohikäärme karkaa. Sen seurauksena varaton Tim tutustuu Lynxiin, opiskelijatyttöön, joka kuuluu vauraaseen sukuun ja ritarisäätyyn. He ihastuvat ja alkavat tapailla, mikä ei miellytä kaikkia. Onko epäsäätyinen rakkaus edes mahdollista? Kuinka kova hinta on maksettava lupauksensa pitämisestä?

– Romaanissa Suomi on kuningaskunta, jossa tasavaltalaismieliset anarkistit yrittävät murtaa tiukkoja valtarakenteita. Säätyjako tuo epätasa-arvoa ja sanelee nuorten elämää, Hepo-oja kuvailee.

Esikoisteos Siilin kuolema käsittelee nuoruuden kipukohtia ja pelkojen voittamista huumorilla.

Hylättyjen lasten kaupunki puolestaan on hauska ja koskettava tarina lapsista joita ei saisi hylätä, ystävyydestä jota tulee vaalia ja kaupungista, jota ei pitäisi olla olemassakaan.