Valokuvan on ottanut valokuvaaja Lempi Kinnunen Paanajärvellä 1937 kesällä. Tämän kertomuksen muistaja 89-vuotias eläkeläinen kuorma-autoilija Niilo (Nikke) Homanen istuu kuorma-auton lokasuojan vieressä. Näin hän muistaa tarkasti asiat: paikka on Paanajärven lossi, joka oli Paanajärven länsipäässä Oulankajokisuulla, lossi on rakennettu parruista ja keloista, vaijeri on pingotettu lahden yli ja vaijerin päät kiinnitetty rannalla ankkureihin, vaijerista lovikapuloilla miesvoimalla lossi liikkuu sulanveden aikana ja talveksi vedettiin rannalle.
Kuorma-auto on pudasjärveläisen kauppiaan Janne Rajamaan. Auto on Ford-merkkinen 30-luvun alkupuolelta, hevosvoimia alle 30, bensiinikäyttöinen ja kuormauskyky alle 2000 kg. Lampuntakana autoa kuljettanut Pintamon kauppias Vasili Mattinen, sitten Niilo, naiset ja lapsi kuuluvat Mattisen seurueeseen,Ville Kurtti poikansa kanssa hoitaa lossia, kaksi muuta miestä matkustivat auton lavalla. Autosta on jätetty osa kuormasta Paanajärvelle kauppias Risto Homaselle ja edelleen viety noin 30- kilometrin päähän Sovakylän jakamolle, jossa jakamoa hoiti Iivo Salmenkorva, ehkä pieni erä oli viety noin 10-kilometrin päähän Sovakylästä Tuutikylään.
Kuvaushetkellä oltiin palaamassa Sovakylästä ja lossin jälkeen suuntana oli Kuusamo Paljakan, Määttälänvaaran kautta noin 51-kilometriä. Reittiä ajettiin joskus kuivan kesän aikana: Kuusamo, Paanajärvi, Sovakylä, Liikanen, Kiutaköngäs, jossa Oulankajoessa lossi, Käylä, Kuusamo. Edellä mainittua reittiä kutsuttiin Karhunkierrokseksi.
Tiestö oli hevosteistä vähän paranneltuja mutta sisälsi suuren määrän vaikeita mäkiä jossa heikkotehoiset ja heikoilla jarruilla olevat autot olivat suorituskykyjen äärirajoilla. Paanajärvellä kulki ennen Talvisotaa postiauto, joka aurasi talvella tietä.
