Kuntatalous on tällä vaalikaudella saatu Kuusamossa määrätietoisesti toimimalla kääntymään ylijäämäiseksi. Hallintokunnat ovat toimineet valtuuston linjausten mukaisesti vastuullisesti ja erillinen taloustyöryhmä tarttui valtionosuuksien pienetessä vuonna 2013 pikaisesti oikaisutoimiin. Sen linjausten mukaisesti sopeutettiin menoja, vauhditettiin rakenteellisia uudistuksia ja lisättiin talouden seurantaa. Vaalikauden eri vuosien tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä ja ylijäämää tullee kaikkiaan noin 7,5 miljoonaa euroa.
Vaali-ilmoituksissaan perussuomalaisten Joukamo Kortesalmi sälytti talouden menestystä itsensä ja oman taustaryhmänsä ansioksi. Hallituksen ja taloustyöryhmän puheenjohtajana niitä ansioita minun on mahdotonta nähdä. Kunnan asioiden rakentavaa hoitoa ovat sävyttäneet perussuomalaisten loputtomat vastaesitykset asioihin ja eriävät mielipiteet päätöksiin. Tarkastuslautakuntakin on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota toiminnassaan. Erityisesti ryhmän johtajalle tämä on tullut tavaksi.
Talouden tila ei olisi näin myönteinen, mikäli perussuomalaisten esitykset olisivat toteutuneet. Kaupungin menot olisivat kasvaneet monilla miljoonilla ja monet elinvoimaa lisäävät toimet olisivat jääneet tekemättä. Rakennusinvestoinnit eivät olisi käynnistyneet ja yritysten kasvutoimet olisivat jääneet toteutumatta. Hanketoiminnasta luopuminen johtajan esityksiä noudattaen olisi merkinnyt kehityksen pysähtymistä ja kymmenien miljoonien tuen menetyksiä koko alueelle. Korvaavasta rahoituksesta ei olisi ollut mitään tietoa.
Kauhulla olen kuunnellut paikallisen perussuomalaisten johtajan puheita ja lukenut kirjoituksia kunta- ja maakuntatasolla Kuusamon elämän menosta ja tulevaisuuden kuvasta. Hänen mukaansa asiat ovat niin rempallaan asioiden huonon hoidon ja mukamas hirmuhallinnon vuoksi, että tuomiopasuuna soittelee elämänehtoota koko alueelle. Tämä on herättänyt ihmetystä muuallakin, sillä Kuusamoa pidetään monella tavalla yhtenä johtavana kuntana maakunnassamme.
Kuntamme hyvä taloudellinen tulos ja vakavarainen tilanne ovat hyvien virkahenkilöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön tulos. Uusien työpaikkojen luominen ja väestörakenteen nuorentaminen ovat suurimpia haasteita. Alueella on hyvä elinvoimaohjelma ja kovat tavoitteet. Ohjelmaa toteuttamalla ja uusia ideoita tuomalla alueemme vetovoimaa voidaan edelleen vahvistaa. Luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen ja edelleen kansainvälistyvämmän matkailun edistäminen ovat esimerkkejä mahdollisuuksistamme. Vakaa talous on hyvä lähtökohta kehitystyölle ja turva myös henkilöstölle.
Me kuusamolaiset olemme tottuneet vakaaseen äyrin hintaan. Tuloveroprosenttimme on ollut 20 vuodesta 2014 lähtien. Olemme maan keskitason prosentissa ja se on alhaisempi kuin alueen kunnissa yleensä. Tuo taso antaa vakautta epävarmana aikana, jolloin valtionosuudet useimmiten heiluvat alaspäin. Meillä tulee varautua tuotannollisiin ja elinvoimaa lisääviin panostuksiin lähivuosina.
Kuntapäättäminen ei ole huulenheittoa ja toisten siivellä peesailua, vaan totista ja määrätietoista työtä Kuusamon ja Koillismaan hyväksi. Oman pesän tietoinen likaaminen ei kuulu tähän työhön. Meidän tulee jatkaa elinvoimaohjelman toteutusta työpaikkojen luomiseksi. Yhteistyöllä ja konkreettisia tekoja tehden kaikki on mahdollista