Historiallisessa tarkastelussa Kuusamo on joskus sijainnut alueella, jota on kutsuttu nimeltä ”Lappmark”. Tällaista aluetta ei enää ole, eikä ole pitkään aikaan ollutkaan. Toisaalta ”Lappi” historiallisena käsitteenä on ollut hyvin labiili. Alueille ja paikoille annetaan nimiä, jotta ne voidaan erottaa muista alueista. Tämä liittyy analogisesti tieteessä ns. käsitteen määrittelyyn ja sen rooliin erottavana tekijänä.
Kulttuuriantropologian ja sosiologian oppien mukaan yhteisö syntyy aina ihmisistä ja heidän toiminnastaan. Puhutaan taloudellisesta vuorovaikutuksesta talousmaantieteellisenä ilmiönä. Valtiota nimeltään Suomi ja suomalaiset ei ollut eikä ole ilman ihmisiä. Ihmiset, jotka tulivat ajansaatossa Skandinavian tähän osaan, loivat Suomen ja suomalaisuuden.
Kuten Saarikivi Helsingin yliopistosta toteaa: ”Totuus on kuitenkin se, että suomalaiset eivät ole tulleet mistään. Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin. Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.” Tämän analogian mukaan myös Kuusamo syntyy ihmisistä ja heidän vuorovaikutuksesta.
Mistä tarkastelujakso aloitetaan Kuusamon, Lapin ja lappalaisten osalta? Kuten valistuneet historioitsijat tietävät, vastaus ongelman ratkaisuun on haasteellinen. Lappalaiset Ylämaalla (= Kuusamo) eivät suinkaan olleet ensimmäisiä alueen asukkaita. Olivatko he lappalaisia, metsäsaamelaisia, saamelaisia tai kenties venäläisiä? Nykyisen dna-tutkimuksen mukaan lappalaiset ovat tulleet ns. Lapin ja Pohjois-Ruotsin alueelle Norjan kautta. Heidän esi-isänsä löytyvät geneettisen tutkimustiedon mukaan Etelä-Euroopasta. Lappalaiset ovat lähellä baskeja haploidiryhmiensä osalta. Liekö Kuusamon metsälappalaiset kulkeutuneen alueelle Baskimaalta lähinnä Pohjois-Ruotsin kautta?
Eräiden arvioiden mukaan Skandinavian asutus alkoi noin 10 000 vuotta sitten, jolloin neardentalilaisiin yhtyneet esi-isämme talsivat nenä kiinni loittonevan jääkauden kintereillä. Suomen vanhin kulttuuri, niin sanottu Suomusjärven kulttuuri, levisi kaikkialle Suomeen 10 000–7 000 vuotta sitten. Tämän jälkeen arkeologiseen aineistoon ilmestyy kampakeraamisia esineitä, jotka ovat noin 7 000–5 000 vuoden takaa. Niitä on pidetty merkkinä siitä, että Suomeen oli tullut uusi väestö, jolla oli omat tavat ja omaleimainen kulttuuri. (Tiede.)
Antropologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta toteaa: ”Nykytiedon valossa baskit jäivät paikoilleen Espanjan ja Ranskan raja-alueille, mutta saamelaiset jatkoivat matkaa ja päätyivät pohjoiseen”. Tänä päivänä he ovat päätyneet Enontekiölle, Inariin ja Utsjoelle, eli varsin kauaksi Ylämaalta Skandinavian pohjoisosiin.
Edellinen väite perustuu moderniin dna-tutkimukseen, eikä sillä ole mitään tekemistä kirjallisten dokumenttien tuottamisen kanssa, jolle perinteinen historian tutkimus nojaa.
Pitäisikö ongelma ratkaista sen mukaan, kuka ehti ensin. Ketkä olivat ensimmäiset kaksijalkaiset, jotka asuttivat Ylämaan. Mikä oli tuon alueen nimi tuohon aikaan? Oliko se Lappmark vai Lappi? Lappi-nimi oli yleisnimitys kaikille asumattomille alueille.
Historiallisten dokumenttien mukaan paljon ennen lantalaisten tuloa Ylämaalle alue kuului Novgorodin vaikutuspiiriin. Nestorin kronikan mukaan ruhtinas Rurik perusti 800-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnan. Novgorod luhistui Venäjän ylivaltaan 1400-luvulla. Lopullisesti Novgorod hävitettiin vuonna 1570.
Olemme olleet historian saatossa myös mongolideja ja germaaneja ja viimeksi ”jokin kansa, joka tuli tänne Volgan mutkasta”. Mutta Afrikasta ollaan kaikki. Artikkelin kirjoittaja on dna-Y-testien mukaan Joroisilta ja äitilinjan M-osalta viikinkien tuoma orjanainen ilmeisesti Englannista tai Espanjasta.
Kartografian kannalta asiaa tarkasteltuna voidaan todeta mm. se, että Ulmissa vuonna 1482 painettuun Klaudios Ptolemaioksen karttaan lisättiin pohjoismaat. Jo tuolloin napapiirin tuntumassa on Suomea oletettavasti tarkoittava Filappelanth. Olaus Olaus Magnuksen Carta marinassa vuodelta 1539 on merkinnät ”Lappia” nykyisen Pohjois-Ruotsin ja Oulujärven paikkeilla. Vanhat kartat viestivät toiminnan spatiaalista luonnetta.
Hallinnolliselta kannalta koko nykyinen Pohjois-Suomi kuului aikoinaan Novgorodiin. Tästähän sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 oheisen kartan mukaisesti. Ylämaa (Kuusamo) oli osa Novgorodia.
Jos ollaan rehellisiä ja tarkastellaan asiaa entisen Neuvostoliiton ja Stalinin näkökulmasta, voidaan todeta, että suomalaiset ja kuusamolaiset ovat aikoinaan tunkeutuneet pyhille venäläisille (novgorodilaisille) alueille. Suomalaiset olivat tunkeilijoita. Näin myös osa tulevista ”kuusamolaisista”, jotka ostivat dokumentoitusti maita venäläisiltä. Takapirunahan oli tietysti Ruotsin kuningas ja hänen valtapolitiikkansa. Stalin oli loppujen lopuksi hyvinkin armelias ottaessaan vain osan maaomaisuudestaan takaisin äiti-Venäjän huomaan 2MM:n rauhansopimuksessa. Baabelinmäen sukuja Stalin rankaisi kovimman kautta niin Enojärvellä, Tavajärvellä, Välijärvellä, Vatajärvellä, Pukarilla kuin Paanajärvelläkin (L: Riekki).
Lähteet: Tiede; J. Saarikivi, Helsingin yliopisto (Tiede); M. Niskanen Oulun yliopisto (Tiede), suullinen tiedonanto: Tauno Riekki.