Kaupunkimme keskustan kehittäminen alkoi tällä kertaa vuonna 2013, jolloin kaupunginhallitus nimesi työryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmä uudistui syksyllä 2013 EU-hankkeeksi ’Luonnosta elinvoimaa kaupunkikeskustaan ja projektipäälliköksi tuli Terhi Wendelin. Tavoitteena oli omaleimaisen keskustan luominen, jossa luonto on tärkeä elementti. Esteettömyys, vihreys, valaistus ja ympärivuotinen viihtyvyys olivat leimaa antavaa.
Hankkeella haluttiin lisätä elinvoimaa ja keskustan liikkeisiin kohdistuvaa ostovoimaa sekä asukkaiden viihtyvyyttä. Hankkeesta laadittiin paljon kehuttu raportti ’Neljäntienristeys’, jossa on yksityiskohtaisesti kerrottu toimenpide-ehdotuksista päästä asetettuihin tavoitteisiin.
Työryhmä antoi työnsä päätöksenä kaupunginhallitukselle hiljattain 14.2. tiedonannon toimenpiteiden tilanteesta. Toimista suurin osa on lautakunnissa etenemässä. Toimikunta teki uusina asioina esityksen karhupatsaan rakentamisesta Kitkantien-torin alueelle kaupungin 150-juhlavuonna ja lisäsi Torangin reitistön täydennykseksi selvityksen tekemistä yhdessä EVO:n kanssa mahdollisuudesta kunnostaa ja puhdistaa Torankijärvi.
Tärkeimpiä toimenpiteitä mielestäni ovat: 1. Tervetuloa sähköiset pylonit pääteille, 2. Kitkantien kunnostuksen suunnittelu ja toteutus v. 2019, 3. Kaupallisen rakenteen suunnittelu ja kauppakeskuksen toteutus, 4. Kuusamo-opiston näyttämö ja historiakeskus Karhuntassuun, 5. Reitistöjen kunnostus ja valaisu, 6. Muut rakennushankkeet ja 7. Järjestöjen tilan ratkaisu.
Valtuustokysymyksessään perussuomalaisten paikallinen johtaja Joukamo Kortesalmi totuttuun tyyliinsä ivaten kysyi keskusten kehittämisestä, että ”Kuinka aiotaan estää kunnallisesti kirpputori-Kitkantien syntyminen”? Sivusta huutelemalla ei ongelma korjaannu. Saman ilmiön kanssa kamppailevat monet kymmenet kunnat. Yllämainituilla ja lukuisilla muilla pienemmillä kohennuskeinoilla ja asukkaiden sitoutumisella kaupunkikeskustan ilme työryhmän ja omasta mielestäni kirkastuu. Käänne parempaan on jo tapahtunut.