Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitovälitystä käyttävät vuosittain tuhannet lyhytaikaista lastenhoitoapua tarvitsevat perheet. MLL kouluttaa hoitajia ja välittää hoitoapua sitä tarvitseville perheille. Perheet toimivat hoitajien työnantajina. Tuntihinta on edullinen ja apu saatavissa nopeallakin varoitusajalla. Hoitajat ovat yleensä nuoria, jotka saavat tärkeää työkokemusta tai senioreita, joilla on aikaa ja halua auttaa lapsiperheitä.
Hoitajat saavat ohjausta MLL:lta, joka on tähän saakka saanut avustusta välityksen järjestämiseen kuntien sosiaalitoimen budjetista. Perhe maksaa ainoastaan lastenhoidosta. Lastenhoitovälitys on nähty perheiden hyvinvointia tukevana matalan kynnyksen palveluna. Lastenhoitovälitys on kattanut lähes kaikki maakunnat.
Sote-uudistuksen myötä lastenhoitovälityksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntien vastuulle kunnissa ei enää varauduta järjestöjen auttamistyön rahalliseen tukemiseen. Ongelmana on, että avustusta ei näillä näkymin ole tulossa myöskään maakunnalta, koska sote-järjestämislakiesityksessä maakunnan tehtäviin ei kuulu velvollisuutta tehdä yhteistyötä tai tukea järjestöjä. Hyvinvointia tukevaa, ennaltaehkäisevää työtä tekevät järjestöt uhkaavat pudota kuntien ja maakuntien väliin ja jäädä ilman rahoitusta.
Järjestöissä tehdään vuosittain miljoonia tunteja vapaaehtoistyötä, joka tarjoaa varhaista tukea. Järjestöjen auttamistyössä ihmiset toimivat itse oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Sekä vertaistuen että muiden auttamisen on todettu lisäävän esimerkiksi vanhempien voimavaroja. Järjestöjen vapaaehtoistyö on yksi kustannustehokkaimmista tavoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmia.
Hyvinvointia tukevan vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus ja laatu edellyttävät ammatillista ohjausta ja säännöllistä rahoitusta. Tällä hetkellä rahoitus perustuu monissa tapauksissa STEA:n (aikaisemmin RAY) ja kunnan yhteiseen rahoitukseen. Esimerkiksi MLL:n vapaaehtoisten tukihenkilöiden ammatillista ohjausta ylläpidetään yhteisrahoituksella. Jos STEA:n rahoitusta täydentäviä maakuntien ja kuntien avustuksia ei turvata, saattavat monet esimerkiksi lapsiperheitä tukevat toiminnot jopa loppua kokonaan.
Sote-uudistuksen onnistuminen vaatii satsaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Järjestöjen työn ja osaamisen hyödyntäminen on tässä tärkeää ja se on myös taloudellisesti kustannustehokasta. Järjestöjen auttamistyö on turvattava ja yhteistyön toimivuus varmistettava sekä kuntien että maakuntien suuntaan. Kunnan ja järjestöjen yhteistyö on kirjattu sote-järjestämislakiesitykseen. Lakiesityksestä puuttuu kuitenkin järjestöjen auttamistyön kannalta tärkein asia. Yhteistyö maakuntien ja järjestöjen välillä on lisättävä lakiin, jotta perheet saavat tarvitsemaansa tukea jatkossakin.