Kuusamo on osa Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmää, jonka pohjalta alueet ja läänit ovat muodostuneet. On Oulun lääni ja Lapin lääni. Lisäksi puhutaan Pohjois-Pohjanmaasta ja Peräpohjolasta, on Lapin ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY ja Kainuun ELY ja kun mennään tarpeeksi kauas, löytyy Korsholman linnalääni (1595-1634). Lappi (Lappmark) on ollut virallisena alueen, milloin minkin kokoisena alueena, mutta aina kuitenkin käsittäen Suomen pohjoisimmat osat.
Alueiden nimet ovat muotoutuneet aikojen saatossa. Virallisissa ja hallinnollisissa jaoissa Kuusamo ei ole ollut osa Lappia. Poikkeuksen tästä tekevät kirkolliset jaotukset, jotka ovat olleet ja menneet.
Historiallinen Lappmark-nimitys vastaa tänä päivänä Ruotsin Lappia ja Suomen Lappia sekä osia Koillis-Norjaa (Lundmark 2006). Ensimmäinen kirjallinen maininta Lapista (Lappmark) on vuodelta 1340, jolloin kuningas Magnus Eriksson (1316-1374), mm. Ruotsin ja Norjan kuningas, kirjoittaa aiheesta. Historiallinen Lappmark-käsite on lähes aina kytkeytynyt saamelaisiin. Lappi oli hyvin laaja nimityksiltään: Kemin, Tornion, Luulajan, Piteon, Umeon ja Åselen Lappmarkit.
Tänä päivänä Lappi-nimisiä paikkoja löytyy Suomesta satamäärin, mikä viestii paikkojen etymologiaa joko paikkana tai asukkaiden reliktinä.
Koska Kuusamo ei kuulu virallisesti Lappiin, Lappi-sanan käyttö markkinoinnissa on harhaanjohtavaa. Markkinointia sääntelevät lakitasolla kuluttajansuojalaki, joka koskee markkinointia yrittäjältä kuluttajalle. Myyjän antamat tiedot ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia, jos ne ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Periaatteessa Lapilla mainostaminen on näin lainvastaista. Lisäksi Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännökset ottavat kantaa markkinointiin:
Artikla 3 - Rehellisyys: Markkinointi tulee laatia siten, ettei kuluttajien luottamusta markkinointiin väärinkäytetä. Markkinoinnissa ei pidä pyrkiä hyötymään kuluttajien kokemattomuudesta tai tietojen puutteesta.
Artikla 5 - Totuudenmukaisuus: Markkinoinnin on oltava totuudenmukaista. Markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa.
Yritysten välisiä suhteita sääntelee ”Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa”.
Tarvinneeko noita säännöksiä tarkemmin vääntää. Periaatteessa lentokonelastillinen kiinalaisia voi nostaa valitusprosessin, jos heidän on annettu ymmärtää tulevan Lappiin. Se, että onko tuolla nyt merkitystä, ei ratkaise. On aina ihmisiä ja matkanjärjestäjiä, jotka hakevat mahdollisuuksia prosessoida. Tarkoitukset ja tavoitteet ovat moninaiset. Harhaanjohtava on aina harhaanjohtavaa.
Siinä vaiheessa, kun Kuusamo on virallisesti ja hallinnollisesti osa Lappia ja Lapin lääniä, on tilanne toinen. Tätä tuskin tulee tapahtumaan koskaan, sillä kuten aikaisemmissa artikkeleissa jo todettiin, Kuusamon on osa Oulun lääniä ja Pohjois-Pohjanmaata. Kuusamo on aina suuntautunut Ouluun. Lapissa kuusamolaiset esi-isämme kävivät metsäsavotoilla, mutta tulivat kiireen vilkkaan takaisin Ylämaalle. Näin kertoivat esi-isämme Lapin ”lumosta”.
Lisäksi se, että olivatko Kuusamon lappalaiset oikeita lappalaisia, on kysymysmerkki. Se, että toimii kuten nomadit, on alueen ja ilmaston sanelema pakko. Ihmiset toimivat alueen ehdoilla. Kuka sen tietää, vaikka Kuusamon ”lappalaiset” olisivat olleet lähtöisin Kareliasta. Tosin viimeisimmän dna-testauksen mukaan maaliskuulta 2017 ainakin yksi Kuusamon lappalaisryhmistä on peräisin Pohjois-Espanjan baskialueelta, koska tutkimuksen naislinjan hablot osuvat mainitulle alueelle. Voihan olla niinkin, että baskit ovat nykyiselle Baskimaalleen jostakin muualta tulleet ja baskien ja lappalaisten yhteinen koti on muualla.
Vaikuttaa hieman siltä, että lappalaisten, lappilaisten ja saamelaisten asioiden pöyhiminen Kuusamossakin on tarkoitushakuista. Poliittisten irtopisteiden kerääminen lappalaisuudella (alkuperäiskansa) sopii vihreiden politiikkaan. Joskus hoettiin ”Kepu pettää aina”, asetetaan nyt kysymys siitä, ketä petettiin ja kuka petti maanomistajat ankkamallilla. Oliko se keskustapuolue vai vihreiden masinoima salajuoni, johon lankesivat: he päättäjät?
Onko sillä nyt merkitystä, käytetäänkö Kuusamosta Lappi-nimitystä vai ei? Tämän kysymyksen esitti eräs lukijoista. Merkitys tulee nähdä juridiselta, moraaliselta ja eettiseltä kannalta. Sivistysvaltiossa ei voida käyttää valikoivaa oikeutta eikä elää ”pellossa”. Lappi-nimityksen käyttö on yhtä hyväksyttävää tai tuomittavaa kuin naapurin käynti perunamaalla tai joulukuusivarkaissa. ”Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia”. Mielellään heittäydytään nyt lappilaiseksi tai Lapiksi kiinalaisvyöryn alla. Lappilaiset ovat kuusen kaataneet, joten heille kuuluu panostuksen hedelmät. Aina on vapaa matkustajia kärkkymässä. ”Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotona ollut.”
On varmaan aika herätellä keskustelu peruskuusamolaisten oikeuksista. Historian hämärissä lantalaiset tulivat Ylämaalle ja körmyttivät silloisia lappalaisia Maanselkä- ja Kitkabyssa. Ketkä körmyyttävät tänä päivänä peruskuusamolaisia? Ketkä ovat tämän päivän lantalaisia?
Lähteet: Lundmark, Lennart (2006). Samernas skatteland; Kuluttajansuojalaki; Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöt 2011; Antonio Lafrer (kartta)
