Kuusamon kaupunki työllistää n.1200 henkeä, ollen ylivoimaisesti suurin työllistäjä Koillismaalla. On hyvin tärkeää miten kaupungin työntekijöitä johdetaan. Työpanos mitataan pitkälle sen perusteella jaksaako työntekijä vai uupuuko kesken työelämän. Onko hän uudistuva, kehittämishaluinen, innostava, tiimityöntekijä, vai jotain muuta. Viimeisen työhyvinvointikyselyn perusteella noin joka kolmas ei kokenut olevansa tyytyväinen työoloihinsa. Tarvitaanko tähän muutosta? Tarvitaan kun tiedetään mitä muutoksia kuntasektorilla on tulevina vuosina tulossa. Kaikki lähtee johtamisesta, niin työpaikkojen esimiehistä, tulosaluejohtajista, toimialajohtajista, kaupunginjohtajasta johtaviin luottamushenkilöihin. Meillä kaikilla on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista. Kuusamon on hyvä tutustua esim. Mehiläisen hyvinvointioppaaseen.
Filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakan mielestä jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään johtamiseen. Vielä tänäkin päivänä johtaminen perustuu usein käskyttämiseen, jossa työntekijöitä pidetään alaisina. Nykyorganisaatioissa työntekijä on kuitenkin yhä useammin asiantuntija ja osaaminen on organisaatiossa hajallaan, eikä pelkästään yhden henkilön varassa.
Nyt on aika lähteä kehittämään uusia johtamismalleja, joiden lähtökohtana on löytää tasapaino tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin välillä. Älykkäässä organisaatiossa tämä on ymmärretty ja ihmisiä osataan johtaa tasapainoisesti. Tehokkuus on organisaatiossa kaiken lähtökohta, mutta yhtä tärkeä kuin tehokkuus, on jatkuva uudistuminen. Toimintaympäristö muuttuu nopeassa tahdissa ja meidän osattava ennakoida, mitä osaamisvaateet ovat muutaman vuoden kuluttua. Yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Vain hyvinvoiva henkilöstö jaksaa pysyä mukana jatkuvassa uudistumisprosessissa. Älykkäässä organisaatiossa tämä otetaan huomioon. Työurat ovat nykyään pitkiä ja meidän pitäisi jaksaa työelämässä jopa viisikymmentä vuotta.
Hyvä johtaminen on hyvinvointi - ja tunnejohtamista
Hyvinvoinnin johtamisessa lähtökohtana on hyvä itsensä johtaminen. Se perustuu siihen, että tuntee itsensä, tietää omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa ja pystyy näin pitämään hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä kykenee itse asettamaan rajat omalle työlleen. Asiantuntijaorganisaatioissa työ ei lopu tekemällä, pikemminkin se lisääntyy. Siksi on ensiarvoisen tärkeää osata itse asettaa omat rajansa. Organisaatioissa katsotaan pelottavan usein tehokuutta vain lyhyentähtäimen näkökulmasta. Silloin on vaarana, että niin johtajat kuin työntekijät uupuvat. Väsähtänyt ja uupunut työntekijä ei pysty olemaan innovatiivinen ja luova. Johtajan tehtävänä onkin pitää hyvää huolta niin omasta kuin tiiminsä ja koko organisaation hyvinvoinnista. Ainoastaan silloin hän pystyy varmistamaan, että tehokkuuden vaatimaa uudistumista pitkässä juoksussa tapahtuu. Aika tarkkaan tiedetään, mitä hyvä johtaminen rationaalisella tasolla on. Vaikeampaa se on viedä käytäntöön.
Johtajan toinen suuri haaste on emotionaalinen, tunnejohtaminen. Johtajalta vaaditaan tunneälyä, hänen pitää pystyä välittämään organisaatiolleen innostusta, jotta hän saisi työyhteisönsä innostumaan ja jaksamaan työssään.
Pidetään hyvää huolta myös kaupungin työntekijöistä hyvällä johtamistavalla Suomi 100 vuotisteeman mukaisesti yhdessä.