Muisti on yksilöllistä, henkilökohtaista pääomaamme. Kansakunnan muisti liittyy historiatietoisuuteemme ja on osa yhteistä pääomaamme. Koillismaalla on 588 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa. Muistisairauden lisäksi lievää tiedonkäsittelyn heikentymistä voi arvioida olevan useilla sadoilla. Välillisesti muistisairaus koskettaa vielä huomattavasti suurempaa osaa koillismaalaisista.
Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on muistiystävällinen Suomi, jonka ideaa jalkautetaan maakunnan ja kunnan tasolle. Muistiystävällisessä maakunnassa ja kunnassa muistisairaat ihmiset ja läheiset osallistuvat lähiympäristönsä arkeen ja ovat mukana harrastuksissa, seuroissa ja järjestöissä. He saavat olla osallisena päättämässä oman elämänsä ratkaisuista ja saavat hyviä palveluja ja hoivaa tarpeidensa mukaan. Muistiystävällisen Suomen kivijalkoja ovat aivoterveyden edistäminen, muistioireiden varhainen tunnistaminen, hyvä hoiva ja kuntoutus sekä uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen.
Yksilötasolla muistiystävällisyys tulee testatuksi arjen kohtaamisissa, tapaamisissa, yhteisissä tilaisuuksissa. Vaikka muistisairaus vaikuttaa ihmisen kykyyn ilmaista itseään, säilyvät halu kuulua tuttuun yhteisöön, saada läheisyyttä ja olla vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Muistiystävällinen elinympäristö on ystävällinen kaikille. Muistiystävällisen ympäristön voivat parhaiten määritellä muistisairauteen sairastuneet itse. Muistiystävällisyyden mittareita ovat elinympäristön turvallisuus, esteettömyys ja virkeellisyys, joita voi testata esim, onko kulkuväylien liukkaus torjuttu, onko valaistus riittävä, uskallanko liikkua turvallisesti eri vuorokauden aikoina, toimivatko kuljetuspalvelut, onko muistisairaille soveltuvia ryhmiä kuntoliikuntaan ja muihin harrastuksiin.
Muistiystävällistä kuntaa rakennetaan yhdessä. Muistiystävällisen Koillismaan (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) rakentaminen on asennetta, vuorovaikutusta, tekoja ja eri toimijoiden yhteen hiileen puhaltamista. Muistisairaan palvelujen laatua ja muistiystävällisyyttä voidaan mitata sillä, kuinka muistisairaan ja läheisen, erityisesti omaishoitajan, yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Muistisairas selviytyy parhaiten tutussa elinympäristössä, tuttujen ihmisten seurassa, arjessa toistuvien rutiinien keskellä. Turvallinen ja arvokas elämä omassa kodissa toteutuu muistisairauden edetessä joko omaishoidon tai ulkopuolisten palvelujen mahdollistamana tai molempien vaihtoehtojen yhdistelyllä. Muistiliitto on julkaissut muistisairaan ja läheisen hyvän hoidon kriteeristön, jonka tarkoituksena on varmistaa muistisairaalle ja läheiselle yksilöidyt ja koordinoidut kuntoutus-, hoiva- ja hoitopalvelut yhdenvertaisin kriteerein valtakunnallisesti.
Kuntavaaliehdokkaina sitoudumme muistiystävällisen kunnan rakentamiseen.
