Vaikka Kuusamossa tehdään ahkerasti hyvinvointityötä, parannettavaa löytyy. Huono-osaisuuteen on puututtava. Mitattuja huono-osaisuuden merkkejä on näkyvissä Kuusamossa. Nuorisotyöttömyys on yleinen riesa. Kuusamossa ja muutamassa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa nuorisotyöttömien määrä on peräti 50 prosenttia maakunnan keskiarvolukua suurempi.
Nuorten työpaikkoja voimme luoda yksilöllisillä ratkaisuilla yhteistyössä yrittäjien, koulutusta järjestävien tahojen ja eri toimijoiden kanssa nykyistä paremmin. Tahtoa ratkaista ongelma on kerta kaikkiaan oltava. Myös osallisuutta lisäämällä selätämme huono-osaisuutta. Jokaisen ihmisen on koettava olevansa merkityksellinen ja tulevansa kuulluiksi. Osallinen ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin.
Terveyden eriarvoistuminen ja terveyserot ovat kasvaneet eri ihmisryhmien välillä. Usein eri ongelmat kasautuvat samoille henkilöille. Suomessa elää THL:n tilastojen mukaan 150 000 lasta köyhyydessä. Määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1995. Sairastavuusluvut ovat Kuusamossa edelleen korkealla tasolla verrattuna koko maan ja maakunnan lukuihin. Siksi lasten, nuorten, työikäisten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista on huolehdittava nykyistä pontevammin.
Hyvinvointipalvelujen yhdeksi lähtökohdaksi on otettava asiakkaiden kuuntelu ja palvelukokemukset. Osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa on kehitettävä ihmisiä kuunnellen. Jokaiselle on oltava hyvät perusterveyspalvelut. Koululaisille on turvattava kouluterveydenhoidon saatavuus. Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso- ja muiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaa on tuettava nykyistä paremmin.
Työhyvinvointia on edistettävä yhteistyössä yritysten ja eri toimijoiden kanssa. Ihmisten terveys ja hyvinvointi on otettava huomioon kunnan kaikissa poliittisissa päätöksissä. Kuntapäättäjien tulee varata riittävät resurssit ja rohkeasti uudelleen suunnata niitä kuusamolaisten terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoiman parhaaksi. Olen osaltani valmis tähän työhön.