Kuusamo on ensimmäinen kunta joka näyttää ratkovan kaivosasioita terveellä talousjärjellä. Mutta antaako kaivoslakimme kunnille tai edes valtiolle mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään – vai onko laki siirtänyt vallan täysin kaivosyhtiöille. Sitä ulkomaiset kaivosyhtiöt – paperiyhtiötkin – haluavat nyt testata Kuusamossa eikä ihme: kaivoslakimme velvoittaa antamaan kullan ilmaisena ja markkinoilla siitä saa noin 40 miljoonaa euroa tonnilta.
Kaivoksia on mainostettu hulppeiden työpaikkojen ja verotulojen tuojina. Mutta mitä kertovat tulokset kaivoskunta Sodankylästä. Vuonna 2010 kun kaivosrakentaminen alkoi, Sodankylän työvoima (työikäiset miinus opiskelijat ja eläkeläiset) oli TEM:n tilaston mukaan 4041, joista työttömänä 468 ja työelämässä 3573. Vuonna 2015 työelämässä oli 3563 eli kymmenen vähemmän ja työttömiä 593 eli 125 enemmän.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan kunnallisveroa piti kaivoksen tuoda lisää normaalikehitykseen 8,5 miljoonaa euroa, joten verotuoton pitäisi olla nyt 35 miljoonan luokkaa. Vuosi 2015 toi 27,4 ja viime vuodelta vero.fi näyttää 27,3 miljoonaa euroa.
Kiinteistöveroa piti tulla 3,2 ja yhteisöveroa kunnalle runsaat 5 miljoonaa. Kiinteistöveroa tuli vain 0,6 miljoonaa, yhteisöveroa ei euroakaan, koska laki- ja verosäädöksemme antavat monikansallisen konserniyhtiön kotiuttaa liikevoittonsa rahoituskuluina verovapaasti.
Lisämenoja kunnalle alkoi tulla heti kun kaivos vuonna 2013 pyörähti täysillä käyntiin. Syyskuussa käsittelyyn tuli lisätalousarvio: Sivistystoimi haki 0,6 miljoonaa lisää. Kaivoksen jatkuvatoiminen työmuoto oli tuonut päivähoitoon kalliin ajan lisäkulut, kuuluivat perustelut. Sosiaalitoimi tartti 0,7 miljoonaa. Kenttäväki oli todennut – päinvastaisista odotuksista huolimatta – kaivoksen tuoneen lisäkuluja myös sosiaalitoimeen.
Kaivoksen työpaikkalukujakin on rutkasti liioiteltu. Kun FQM tiedotti kaivoksen perustaessaan sen tarjoavan noin 200 työpaikkaa, on kaivosta sekä kunta että kaivosyhtiö mainostaneet 640 työpaikalla. Sekä verokertymät että TEM:n työllisyystilastot viestivät kuitenkin vain noin 200 työpaikasta, joista ehkä 60 – 70 prosenttia kaivoskuntalaisten. Työmalli: 4x12 tuntia töitä ja 6 päivää vapaata mahdollistaa kuitenkin työssäkäyntialueen ulkomaille asti.
Mutta eihän kaivosyhtiö valehtele. FQM:n Kevitsayhtiön palkkalistoillahan saattoi olla – jo verosuunnitteluun liittyen - malmien kartoitus- ym. töissä Suomessa, Kanadassa tai maailmalla yli sata ihmistä lisää; ja kaivosyhtiön käyttämien urakoitsijoiden palveluksessa sen mainostamat 300, joista joku huoltomies päivän parin reissuja kaivokselle silloin tällöin teki.
